Toimisiko uusi kolminaisuus

Toimisiko uusi kolminaisuus
eli Mikon malli ?
- päivitys 14.3.2012 - päivystyksestä uutta tietoa

Hyvä ystäväni Mikko Nenonen, terveyskeskuslääkäri ja toisinaanajattelija on heittänyt oman mallinsa terveydenhuollon uudistukseen. Mikko pistää pakan uusiksi lähtemällä potilaan tarpeista liikkeelle. Mikko heittää romukoppaan professioiden mukaiset raja-aidat, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon erot, ikäkausipalvelut jne. Juttu on julkaistu Lääkärilehden nettiversion keskustelupalstalla 12.3.2012. Tässä ote Mikon tekstistä:              (http://www.laakarilehti.fi/kommentti/index.html?opcode=show/news_id=11762/type=7)

"Ensimmäinen malli on siis akuutti toiminta, joka tarvitsee oman palvelujärjestelmänsä, jonka kautta kansalainen saa tarvitsemansa avun ympäri vuorokauden tietystä osoitteesta, tietystä puhelinnumerosta ilman virka-ajan päättymiseen ja alkamiseen liittyviä saumakohtia. Akuutti toiminta ei tarvitse perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajalinjaa, vaan kyseessä on kokonaisuus, jossa ongelmien vaativuus vaihtelee jatkuvan muuttujan tapaan, ei binäärimallin mukaisesti. Palvelulinjassa tulee olla mahdollisuus sovittaa asiantuntemuksen taso potilaan ongelman mukaan. Akuutti toiminta tarvitsee seurantatilat potilaille, tutkimus- ja toimenpideyksikön. Akuutilla toiminnalla on oma kirjanpitonsa ja palvelujen hinnan tulee kattaa kustannukset ilman, että toimintaa subventoidaan kahden muun palvelulinjan hinnoittelulla. Kolmivuorotyönä tuotettavien akuuttipalvelujen kappalehinta on aina merkittävästi korkeampi kuin kahdessa muussa linjassa. Kustannuksia nostaa myös ennustamattomuudesta aiheutuva ylikapasiteettivaatimus.

Oma palvelulinjansa ja kokonaisuutensa on elektiivinen toiminta ja pitkäaikaissairaiden hoito. Sillä on oma, hyvin paljon akuuttitoiminnasta poikkeava toimintalogiikkansa. Potilas on myös tässä mallissa jakamaton kokonaisuus, jossa ei ole erillisiä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ongelmia, ei erillisiä erikoisalakohtaisia ongelmia, vaan jonka palvelemiseen tarvitaan kunkin potilaan mukainen kokonaisuus asiantuntemusta eri tahoilta, eri professioista ja eri tasoilta. Elektiivinen toiminta ei ole aikakriittistä vaan systemaattisuus- ja jatkuvuuskriittistä toimintaa. Sen ytimenä on hoitosuunnitelma, joka ohjaa potilaan pärjäämisen turvaamiseen tähtääviä toimintoja niin terveydenhuollon, sosiaalihuollon, koulutuksen kuin työvoimahallinnonkin puolella. Myös elektiivinen toiminta tarvitsee majoitus-, tutkimus-, kuntoutus- ja toimenpidepalveluja, joita voidaan joko tuottaa itse tai ostaa samalta tuottajalta, joka palvelee akuuttihoitoa. Talous- ja toiminnallisuus ratkaisevat.

Kolmas palvelulinja on terveydenhoito, joka kokoaa sen, mitä nykyisin olemme tottuneet kutsumaan neuvolatoiminnaksi, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolloksi sekä työterveyshuolloksi. Yhteistä tämän mallin asiakkaille on diagnoosin puuttuminen ja tavoite välttää myöhemmin uhkaava sairastuminen, raihnaistuminen, syrjäytyminen, työkyvyn menetys jne. Toimintalogiikka on oma ja eroaa kahdesta edellisestä mallista. Jaolla perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ei ole sijaa tässä logiikassa. On vain kuhunkin paikkaan ja tehtävään tarvittavan asiantuntemuksen vaatimus. Työterveyshuollolle tämä malli merkitsee ”uskonpuhdistusta”, jossa akuuttitoimintojen ja elektiivisten sairaanhoitopalveluiden ohituskaistat palautetaan noiden toimintojen yhteyteen resursseineen ja tähän kolmanteen malliin jää työterveyshuollon alkuperäinen ydin, ”työterveydenhoito”."

Akuuttilinja kuulostaa hyvältä. Samasta pisteestä saisin nopeasta tarvitsemani tutkimukset ja akuutin hoidon. Toiminta on suhteellisen helppo järjestää kaupunkikeskuksissa, mutta miten on järjestämisen laita Hartolassa entä aivan takamailla? Elektiivisen ja pitkäaikaishoidon yhdistäminen kuulostaa, kuin palvelujen tuotteistaja olisi tehnyt pakkoavioliiton kahden erilaisen palvelun välille . Esim. päiväkirurgia elektiivisenä toimintana pelasi erinomaisesti. Sain terveyshyödyn nopeasti ja tehokkaasti. Pitkäaikaishoito on mielestäni aivan eri asia. Tälle palvelulinjalla on ominaista toimintakyvyn muuttuminen ja yleensä pysyväisluontoinen muutos. Myös kytkennät kotihoitoon, kotisairaanhoitoon, palveluasumiseen jne. ovat aivan toiselta planeetalta kuin päiväkirurgiassa. Kolmas linja terveydenhoito kuulostaa myös hyvältä. Ravistelu tässä kokonaisuudessa lienee paikallaan. Nyt sotkeutuvat yhteen sairaanhoito ja terveydenhoito tavalla, jossa sairaanhoito uhkaa saada dominoivan aseman. Toivottavasti terveydenhoitotoiminnan vaikea mitattavuus ei johda tämän kolmannen linjan hiipumiseen.  

Jatkopohdintaa Mikon mallista ja uutta tietoa päivystyksestä

Mikon malli eri toimintalinjoista sopisi mielestäni hyvin perusprosessien kuvaamiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Akuutti hoitolinja liittyy oleellisesti hoidon nopeaan saatavuuteen sekä ajallisesti että maantieteellisesti. THL:n päivystystoimintaa koskevan selvityksen (13.3.2012 ennakkotieto THL:n sivuilla) perusteella eroja on myös eri asiakasryhmissä - mm. vanhusten päivytyspalveluissa on suuria puutteita. THL esittää ratkaisuksi yhdistettyä päivystystoimintaa seuraavasti:

"Toiminnan kannalta on oleellista, että erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalitoimen päivystystoiminnot järjestetään alueellisesti yhden toimijan kautta. Myös palvelujen tuottaja-organisaatioiden määrää tulee vähentää merkittävästi nykyisestä. Noin 15 järjestämisvastuista toimijaa pystyy huolehtimaan päivystyksen toimintakokonaisuuden koordinoinnista riittävän suurilla väestöpohjilla koko maassa. Varsinaisen sairaaloissa ja laitoksissa tapahtuvan päivystystoiminnan rinnalle on tarkoituksenmukaista kehittää jalkautuva akuutin kotihoidon malli. Sen turvin erityisesti vanhusväestö pystyy nykyistä paremmin luottamaan kotona selviytymiseensä", näin linjaa päivystystoiminnan kehittämistarpeita THL:n ylijohtaja Marina Erhola. http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=28964

THL:n mallia voitaisiin pitää jonkinlaisena muunnelmana Mikon akuuttilinjamallista. Siinä olisi kaksi linjaa: kotilinja ja laitoslinja. Ei tuo kotilinjakaan taida olla aivan uusi ajatus (kotilääkäri, kotipartiot, hälytyslaitteet - kaikki tuttuja toimintoja vuosien varrelta). Hienosti yhdistämällä ikäihminen voisi akuutin kriisinkin tullessa saada palvelunsa kotiin. Nythän usein akuutista kriisistä syntyy sairaalakierre ja pahimmassa tapauksessa pitkä laitosriippuvuus.