lauantai 5. tammikuuta 2013

Johtajan esimerkki kantaa hyvässä ja pahassa

2013: Johtaminen ja eettisyys näyttävät nousevan heti keskusteluun. Presidentin puheet, palkka-ale-puheet tuovat esille johtamisen eettisen puolen. Kyllä tätä pitää kommentoida näin vuoden alussa. Tästä on hyvä jatkaa...

Johtaja on esimerkki muille hyvässä ja pahassa. Johtajan käyttäytyminen ja tekeminen on jatkuvan arvioinnin kohteena. Alamaisen rooliin kuuluu tietoisesti tai tietämättä jatkuva johtajan tekemisien arviointi. Johtajan teot, tekemättä jättämiset, aikomukset ja puheet kuuluvat koko alaisjoukolle. Myös rivien välistä alaiset arvioivat, mitähän se johtaja tuolla ja tuolla asialla tarkoittaa. Hyvät asiat ja aikomukset kantavat lyhyemmän aikaa kuin päin vastaiset asiat ja aikomukset. Aina tietoa tulee johtajalta liian vähän. Miksi? No siksi, että aina alaiset ajattelevat, että on olemassa salattua tietoa. Mitä enemmän johtaja toistaa jotain toimintatapaansa, käytöstään tms., sitä vaikeampaa on muuttaa käytöstään tai osoittaa muille muutosta. Tietysti toisin päin tämä pätee myös. Käytöksen pysymuutos on haastavaa - se vaatii toistoja toisensa perään. Ovat tuttuja juttuja perhe-elämästä ja kasvatuksesta.

Presidentti Niinistö haluaa laskea palkkiotaan, jota nyt on sitten pohdittu pressan esimerkkinä ja viestinä. Onko tämä ahneuden vastainen viesti etuoikeutetuille? Vai onko tämä viesti meille kaikille, että jatkuva palkkojen kasvattaminen on nyt loppu. Yleinen tulkinta ja nyt myös itse presidentin viesti on tuo ahneuden vastaisuus. Muutama viikko aikaisemmin Helsingin kaupungin johtaja näytti omaa esimerkkiään. Nostetaan omaa palkkaa reilusti, että sen varmasti kaikki huomaavat. Kyllä huomattiin. Työnantajat erityisesti korostavat, että työssä oloaikaa pitäisi lisätä, jopa eläkeikää nostaa. No mikä on sitten esimerkki. Päivän Helsingin Sanomissa (5.1.2013) talousosastolla on varsin pitkä (lipevä sellainen) juttu Tapiola-ryhmän pääjohtajasta Asmo Kalpalasta, miten hän lopulta jää eläkkeelle. Kalpala aikoi jäädä jo vuosia sitten eläkkeelle, mutta päätti vielä hoitaa muutamat asiat loppuun. Kalpala on runsaat puoli vuotta Ollia vanhempi ja työvuosia olisi vielä runsaasti jäljellä. Olin itse viime vuoden lopulla vanhan työkaverini eläkekahvilla. Pekka lähti eläkkeelle 68 vuotta täytettyään. 

"Johtajien palkka-ale olisi mitätön" - otsikoi Hesari myös 5.1.2013. Näin varmaan on, kun asiaa tarkastellaan tämän hetken tilanteen mukaan pieninä prosenttimuutoksina. Ei se kilpailukyky tästä mihinkään muutu. Eikä palkat ole selitys kilpailukyvyn muutokseen. Mitenhän tämä palkkausasia olisi, jos otettaisiin tarkastelun kohteeksi vähän pidempi aikaväli. Voitaisiin jopa sanoa, että johtajien vuosikausia toteutunut palkka-yle on vaikuttanut myös suomalaiseen yhteiskuntaan monin tavoin. Ahneudesta on tullut hyve. Enää ei ole rajaa sille, mikä on kohtuullinen johtajan palkka. Varsinkin yritysmaailmassa johtajien ja alamaisten välinen palkkaero on kasvanut jatkuvasti suunnattomasti. Eriarvoisuus kasvaa samassa suhteessa. Voidaan myös kysyä, mikä on oikeudenmukaista palkkapolitiikkaa. 

Valtion tiedonjulkistamispalkinnonkin saanut Timo-Erkki Heino on tutkinut ja harjoittanut tutkivaa journalismia johtajien palkkausasioista mukaan lukien optiobuumi. Yhteiskuntapolitiikka-lehden parin vuoden takainen artikkeli on edelleen käypää tavaraa. Ohessa on pari sitaattia artikkelista (  http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/102957/heino.pdf?sequence=1 ):
"Neste Oy:n toimitusjohtaja Uolevi Raade oli
yksi legendaarisimpia suomalaisjohtajia, joka vaikutti
keskeisesti öljynjalostusteollisuuden toimialan
perustamiseen Suomessa. Raaden verotettavat
tulot vuosina 1960–1979 olivat inflaatiokorjattuina
keskimäärin 215 750 euroa vuodessa.
Fortumin toimitusjohtajan Mikael Liliuksen
keskimääräiset vuositulot 2001–2009 olivat vajaat
4,5 miljoonaa euroa. Ero Liliuksen ja Raaden
välillä on 21-kertainen."

"Optioiden tarkoituksena oli sitouttaa johto yritykseen
osakeomistuksen avulla. Suomessa tämä ei toteutunut
käytännössä ollenkaan, kun johto yleensä möi
optionsa sijoittajille eli ”rahasti” optioilla. Pörssikurssiin
sidottujen optioiden lähtökohta oli puutteellinen,
koska yksittäisten yritysjohtajien toimien vaikutus
pörssikurssien suuriin globaaleihin liikkeisiin on
mitätön.
Optioiden vaikutusta yrityksen menestymiseen on
tutkittu paljon sekä kansainvälisesti että Suomessa. Tulos
on se, että optioiden ja yritysten menestymisen välille
ei ole löydetty tilastollisesti merkitsevää yhteyttä."


Yksityisten yritysten osalta julkinen paheksuminen ei sinänsä ole oikeutettua. Tehköön yritykset rahavirroilleen, mitä parhaaksi katsovat. Ongelma on, kun tällaiset käytännöt vyöryvät julkiselle puolelle. Ensin ne ovat tulleet valtion yhtiöihin, sitten levinneet jo lähelle normaalia julkista toimintaa. Voidaan sitten kysyä, onko jonkun puolijulkisen yhtiön johto kymmeniä kertoja tehokkaampaa tai merkittävämpää kuin tavallisen julkisen työntekijän työ. Ahneuden esimerkin leviäminen yhä uusille alueille lisää samalla eriarvoisuutta ja nakertaa hyvinvointiyhteiskunnan perustaa.

Arvojohtaminen, eettisten asioiden esiin nostaminen ovat vaikeita kysymyksiä. Helposti niistä tulee päälle liimattuja juttuja, jopa pilkan kohteita. Arvot, asenteet, eettisyys ovat syvällä ihmismielessä ja pitkän kasvuprosessin tulosta. Poisoppiminen on pitkä ja työläs prosessi. Samoin saavutetuista eduista luopuminen on kova pala kenelle hyvänsä, myös yltäkylläisyydessä piehtaroivalle johtajalle. Tässä vielä konkarijohtajan Matti Willamon teoksesta otettu pieni sitaatti teoksesta "Konkarijohtaja tarinoi":

"Mutusteltuani melko   pitkään erilaisia   asioita  ja   niitä   kuvaavia   sanoja   käteen  jäivät  seuraavat   viisi: Aitous, Välittäminen, Tasa-arvo (ihmisinä), Avoimuus ja Luottamus. Oli kai tarkoitus, että sanat tulivat alusta asti tähän järjestykseen. Vastakymmenisen vuotta myöhemmin, käyttäessäni taas kerran näitä sanoja, eräs kuulijoista kysyi: ”Onko tarkoitus, että alkukirjaimista syntyy sana AVTAL”. Se  tarkoittaa sopimusta ruotsiksi."
 http://www.scribd.com/doc/113667481/Konkarijohtaja-tarinoi

Hyviä periaatteita nämä aitous, välittäminen, tasa-arvo, avoimuus ja luottamus. Myös sopimus on hyvä väline, jolla voidaan vahvistaa arvojen toteutumista. 

Ps. uusille lukijoille hiukan taustaa bloggaamisestani. ks. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/01/alku-2-olli-nylander-tuumailee.html

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti