lauantai 19. tammikuuta 2013

Sote-karikot ja silput: kysymyksiä selvitysmiehille, päivitykset 21.1. ja 24.1.


Uusi kaksitasomalli
Selvitysmiehet ovat tarttuneet sote-aiheeseen, kerrotaan YLE:n uutisessa 20.1.2013.
http://yle.fi/uutiset/selvitysmiehet_pantiin_kasaamaan_silpusta_sote/6458126
Nykymalli ja uusi malli












Ote edellisestä blogikirjoitusestani: 
"SOTE-uudistukseen liittyy moniulotteinen inhimillinen tekijä. Sitä voidaan kutsua menettelytapavirheitä sisältäväksi politiikkojen ja ammattilaisten väliseksi kädenväännöksi. Kyse on tällä tasolla vallankäytöstä eli kuka ja mikä taho käyttää valtaa. Nyt näyttää nousevan ykkösasiaksi se, että poliitikot ovat ohjanneet prosessia liian etupainotteisesti ja näin rajanneet ammattihenkilöiden mahdollisuuksia tuottaa vaihtoehtoisia ratkaisumalleja."  .http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=5065240&name=DLFE-25302.pdf.

Sote-uudistuksessa palvelurakennetyöryhmä sai aikaan tunnetusti puolivalmiin ehdotuksen. Edellisessä blogikirjoituksessa jo totesin, että tässä oli selittävänä tekijänä inhimillinen tekijä. Poliitikkojen ja ammattilaisten roolit menivät sekaisin. Seuraava vaihe on selvitysmiesten "kommandojoukot", jotka tekevät annetuilta pohjista alueelliset sovellukset.  

Avoimia kysymyksiä

- Erva = erityisvastuualue: Onko Erva järjestämisvastuullinen, resurssivastuullinen, rahoitusvastuullinen, kuntayhtymä?. Onko Erva palvelujen tuottaja vai palvelujen järjestäjä?. Jos halutaan edelleen keskittää vaativaa hoitoa, Erva on sekä järjestäjä että tuottaja.
- Järjestämisvastuu: Onko järjestämisvastuu yhtä kuin resurssivastuu, rahoitusvastuu?. Onko Erva ainoa järjestämisvastuullinen vai onko myös kunnalla tai sotepiirillä järjestämisvastuu?
- Mikä ero on järjestämisvastuulla ja väestövastuulla? Mihin perustuvat eri väestöpohjat (20000 asukasta, 50000 - 100000 asukasta, yli 200000 asukasta)? Onko palvelujen järjestämisvastuuta kuvaava asukaspohja sama kuin rahoitusvastuuta kuvaava asukaspohja? - mielestäni ei missään tapauksessa.
- Kunnan asema ja jäsenyys: Onko kunnan kuuluttava Ervaan? On mitä ilmeisimmin. Voiko kunta olla vain Ervan jäsen vai pitääkö sen kuulua johonkin sotepiiriin? Onko kunnalla omaa järjestämis-ja rahoitusvastuuta?
- Mikä on yksittäisen toimintayksikön rooli palvelurakenteessa? ( siis sairaala, terveyskeskus, yksityinen palvelujen tuottaja jne.)  Voiko yksittäinen palvelujen tuottaja tuottaa palveluja eri Ervoille tai eri kunnille tai eri sotepiireille? Onko yksityinen ja julkinen palvelujen tuottaja samassa asemassa suhteessa palvelujen järjestäjään? Oletan, että tähän tarvitaan ennakolta määritelty sopimusjärjestelmä.
- Onko kunnallinen demokratia keskitetty viiteen Ervaan koskien soteasioita vai onko demokratia läsnä muuallakin?
- Miten määritellään tiedon liikkuminen? Nyt rajoitteet menevät toimintayksikkörajojen mukaisesti. Missä on asiakas/potilastietojen kotipesä uudessa mallissa?
- Mikä hyöty tästä kaikesta tulee potilaille/asiakkaille?

Alueelliselle tasolle tulee esille jatkokysymyksiä?

- Mitä tehdään sellaisille sairaanhoitopiireille ja niiden sairaaloille, jotka jäävät alle asetettujen väestöpohjavaatimusten? Yhdistetäänkö niitä hallinnollisesti ja myös työnjaollisesti vai jätetäänkö ne organisaatioina ennalleen?
- Onko millään muulla väestöpohjalla itse asiassa merkitystä kuin Erva-alueella? Jos ei ole, niin eipä niitä väestöpohjarajoitteita kannata asettaa. Jos järjestämisvastuu ja rahoitusvastuu sekä demokratia keskitetään Erva-alueille, lopputuloksena on sairaanhoitopiirimalli ja nykyinen kuntamalli yhdistetynä.
- Miten koko uudistuksella turvataan terveyskeskusten toimintaedellytykset jatkossa?

Alueellisesti pitäisi selvittää kaksi asiaa ja niiden välinen suhde? Mitkä toimintayksiköt ovat elinkelpoisia milläkin asiakaspohjalla? Mitkä kunnat ovat elinkelpoisia nyt ja hetken kuluttua? Kun nämä saadaan yhteennivottua, ei tarvita erikseen asukaspohjanormeja vai tarvitaanko.

Tietojärjestelmien kehittämisen linjaukset pitää tehdä myös samalla.

Tietojärjestelmien yhteentoimivuus on ehdoton edellytys, kun organisaatiorajat muuttuvat. Kun sairaanhoitopiirit ajetaan alas, on rakennettava sairaanhoitopiirien omien järjestelmien tilalle Erva-pohjaiset tietojärjestelmät (minimissään). Samalla on ratkaistava terveyskeskuspohjaisten tietojärjestelmien kohtalo. - suuri remontti!

Päivitys 21.1.2013:
Niin 21.1.2013 tuli tieto, että Espoo ei aio osallistua pääkaupunkiseudun Apotti-hankkeeseen. Onpahan tämäkin yksi ongelma, kun alueen toimintaa saatetaan mahdollisesti saman katon alle.
http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/article872055.ece

Niin eriävissä mielipiteissäkin on tartuttu joihinkin keskeisiin kysymyksiin, kuten väestöpohjaan tai monikanavaisen rahoitusmallin ongelmiin. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=5065240&name=DLFE-25302.pdf

Paljon on kysymyksiä, joihin tavalla tai toisella tarvitaan vastauksia jatkotyössä. Epäilen, että jotain ennakkoasetelmia pitää purkaa pois, jotta saadaan uudistukseen loogista järkeä.

Päivitys 24.1.2013: Lääkärilehdessä pohditaan selvitysmiestehtävää ja työryhmän aikaansaannosta - haastateltavina shp-johtaja/selvitysmies Rauno Ihalainen ja Kelan tutkimusprofessori/työryhmän jäsen Heikki Hiilamo sekä työryhmän STM:ää edustava jäsen Marja-Liisa Voipio-Pulkki.  http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=12995/news_db=web_lehti2009/type=1/ref=rss

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti