Torista uusi Vtkk - Valtion tietokonekeskus? - ei kun Valtori, päivitys 28.2.2014

Torin perustaminen on lainsäädännön teon vaiheessa. Tori on JulkICT-strategian näkyvin toteuma. Valtion  perustietotekniikka keskitetään yhteen suureen viraston ja liikelaitoksen risteymään. Organisointimalli oli poliittinen kompromissi. Ympäri valtion virastoja siirtyy 1200 henkilöä. Uudistus on tarkoitus käynnistää ensi vuonna ja viedä läpi valtion tuottavuus-ja vaikuttavuushankkeiden siivittämänä mahdollisimman pikaisesti. Nythän valtion virastot tuottavat hoitavat itse osana omaa organisaatiotaan kaikki IT-palvelut itse tehden ja ostamalla yksityisiltä toimijoilta. Pelkästään palvelinkeskuksia on valtiolla satoja. Myös pääosa valtion erillisistä palvelukeskuksista yhdistetään Toriin. On iso juttu, jota on myös pitkin valmistelua kritisoitu paljon. Suora lainaus: "Tori on valtion toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten palvelujen tarjoaja. Valtion toimialariippumattomilla ICT-palveluilla tarkoitetaan palveluita, joiden tuottaminen tai järjestäminen ei vaadi merkittävää toimialakohtaista osaamista ja jotka perustuvat yleisesti käytettyihin laite- ja ohjlemistoratkaisuihin ja -teknologioihin." (1)

Vtkk:sta kuvamateriaalia

Vtkk - "Vetski". Toria on kutsuttu myös paluuseen historiaan. Aikanaan VM:n alaisesta IT-toiminnasta kehkeytyi Valtion tietokonekeskus, Vtkk, "Vetski". Nämä ajat muistamme me hiukan ikääntyneemmät työntekijät hyvin. Valmistelun käydessä kuumimmillaan VM:n virkamies varoitteli Tori-valmistelijoita seuraavin kommentein:

”Olisi hyvä paloitella pienempiin osiin. Yli 1000 henkilöä, tarkoittaa sitä, mihin Vtkk aikoinaan päätyi”, Kekki sanoo. 1960-luvulla valtionvarainministeriön alaisena toimi valtion it-palveluista vastaava laitos, Valtion tietokonekeskus (Vtkk). 1990-luvulla Vtkk ensin yhtiöitettiin ja sitten vuosikymmenen puolivälissä se fuusioitiin Tietotehtaan ja Unicin kanssa. Tämä muodosti perustan nykyiselle it-yhtiö Tiedolle. Se on tähän päivään saakka toiminut yhtenä keskeisenä markkinatoimittajana myös valtionhallinnon it-palveluissa." (2)

Tieto oyj. Tuore uutinen vetää asioita yhteen mielenkiintoisella tavalla. Tieto oyj voitti konesali- ja kapasitettipalveluiden puitesopimuksen kilpailutuksen. Tämä tarkoittaa sitä, että vähin erin kaikki sadat palvelujen tuottajien vastuulla olevat palvelinkeskukset ajetaan alas ja toiminnot siirretään Tieto oyj:n vastuulle. (3) Ollin ennuste (ei kuitenkaan toive): Jatkaakseni samaa kehää eteenpäin kahden vuoden siirtymäkauden jälkeen kilpailutetaan koko perustietotekniikan toiminnallinen ylläpito -  siis 1200 henkilön työpanokset. Hyvin suunniteltu kilpailutus ohjaa sitten tilanteen siihen, että henkilöstö siirtyy Tieto oyj:lle. Näin ympyrä on sulkeutunut. Tästä on kuitenkin sitten mahdollinen seuraus, että virastoissa viriää omaa IT-toimintaa ja aletaan tehdä uusi osaoptimointeja jne.

Torilla haasteita. Torin tiimoilta herää monia haastavia kysymyksiä, joihin oletettavasti valmistelijat ovat jo moneen kertaan törmänneet:

• miten turvataan paikalliset IT-palvelut, jotta ei synny vähin erin omia palveluratkaisuja

•  miten koko laaja konesalikuvio toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti sekä haittaamatta perustoimintoja valtion virastoissa

•  mistä kulkee raja toimialariippumattomien ja -riippuvien palvelujen välillä; valtion virastot ovat kukin erikoistuneet työnjaon pohjalta omilla toimialoille, tehtäväkentille, joita ei välttämättä ole muilla olemassa

• miten toteutetaan suuret "tiedon väyläratkaisut" (Viron X-Road-mallia imitoiden) virastojen ja Torin yhteistyönä

• miten ratkaistaan monelle virastolle tärkeä yhteistyö kuntakentän ja palvelujen tuottajien kanssa - sosiaali- ja terveydenhuollossa tämä on ydinasia (mm. HS on uutisoinut tästä 3.8.2013: http://www.hs.fi/kotimaa/Tietoj%C3%A4rjestelmiss%C3%A4+piilee+kustannuspommi/a1375328280720)

• miten tällainen mammuttiorganisaatio saadaan keveäksi, ketteräksi ja innovatiiviseksi ja miten tuon organisaation uudistukset saadaan toimeenpantua virastoihin

• miten virastojen innovaatiot puolestaan saadaan esille Torin kehittämishankkeissa (nyt pienemmissäkin puitteissa on ollut ongelmia, kaikki muistavat VALDAn kohtalon, ks. Ollin blogikirjoitus maaliskuulta 2012: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/03/ict-strategiaa-valdan-tarina-sai.html)

Osana Torin kehittämistä on julkistettu myös nimikilpailu. Oma itsestään selvä ehdotukseni on "Valtion tietokonekeskus". Eihän se voi olla mikään muu. Tylsää, kun siitä tulikin Valtori.  http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/03_uutiskirjeet/6913_tori.jsp

Poimin aiheeseen liittyvästä keskustelusta LinkedInistä /JulkICTstrategia/TORI seuraavia kommenttien tiivistyksiä 10.8.2013:

- ict-rakenteessa kaikki riippuu kaikesta
- palvelutuotantoketju
-  mitä suurempi yksikkö sitä kankeampi
- vakioinnin kustannussäästöt, räätälöinnin tuottavuusvoitot
- loppukäyttäjärajapinnan löytäminen, asiakaslähtöinen nöyrä ote
- poikkeusolojen suunnittelu
- muutosjohtaminen
- epäily prosessien kunnossaolosta
- pienten yksiköiden omat it-hankkeet
- hyvät mahdollisuudet laadukkaaseen perustietotekniikan hallintaan torissa
- projektin tavoitteet selville, mitä tavoitellaan
- tuottavuus, kustannustehokkuus vaikea määritellä
- pienten askelten politiikka
- prosessit, työnjaot selviksi.

Päivitys 11.2.2014: Kysely virkamiesten asenteista Valtoria kohtaan:
"Valtion Tori-hankkeen valmistelu on tehty liian pienellä ryhmällä, minkä vuoksi kaikki osapuolet eivät ole täysin sitoutuneita hankkeeseen.
Kaikki virkamiehet eivät luota hankkeen aikatauluun eivätkä tavoitteisiin. Monen mielestä asiakastarpeita ei ole huomioitu kunnolla eikä tavoiteltuja kustannussäästöjä ole tarkasteltu riittävän monesta näkökulmasta.
Sittemmin Valtori nimen omaksunut Tori on rakenteilla oleva valtion perustietotekniikkaan keskittyvä palvelukeskus, jonka on tarkoitus koota valtion toimialariippumattomat ict-tehtävät samaan paikkaan.
Suuri riski hankkeelle on tulevien Valtori-asiakkaiden heikko motivaatio käyttää Torin palveluita. Jotkut näkevät Valtorin palveluiden käytön jopa pakkona. Valtorin käyttäjiä olisi nyt motivoitava ja saatava mukaan valmistelutyöhön.
Asia selviää konsulttiyhtiö Kpmg:n laatimasta hankkeen arviointiraportista. Raportti on monelta osin karvasta luettavaa"
http://www.tietoviikko.fi/cio/virkamiehet+tylyttavat+valtion+itmullistusta/a966691

Päivitys 28.2.2014: Väliaikaiset (vuoden pesti) johtajat on valittu.
http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/heista+tulee+itviraston+pomoja++valtori+starttaa+maanantaina/a971167

Viitteet:

(1) http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/0110_toimialariippumattomat/index.jsp
Osana JulkICT-strategian toteutusta on suunniteltu parin vuoden ajan Toria. Valtion virastoissa on perustietotekniikan kehittämisessä odotettu tätä ratkaisua. Nyt on laki- ja asetustekovaihe ja aineisto on ollut virastoissa lausunnoilla. Syyskuussa selvinnee, minkälainen on Torin lopullinen ratkaisu.Valmistelu on sinänsä ollut avoin. Kaikki dokumentit ovat olleet käytettävissä. LinkedInin "JulkICT-strategia" -työyhteisössä on käyty tästäkin keskustelua pitkin valmistelua. Siitä hatun nosto valmistelijoille!

(2) Ote Wikipediasta: Valtion tietokonekeskus (lyhenne Vtkk, lempimi Vetski) oli valtiovarainministeriön alainen laitos, joka hoiti valtionhallinnon tietojenkäsittelytehtäviä. Vtkk perustettiin vuonna 1964. 1990-luvulla se ensin muutettiin liikelaitokseksi ja sen jälkeen yhtiöitettiin VTKK-yhtymä Oy:ksi. Vuoden 1996 alussa se fuusioitiin Tietotehdas Oy:n ja Unic Oy:n kanssa TT Tieto Oy:ksi (nyk. Tieto Oyj).
Vtkk:n tehtävänä oli tarjota valtionhallinnon yksiköille niiden tarvitsemia tietotekniikkapalveluja omakustannushintaan. Näitä palveluja oli tietojärjestelmien määrittely, suunnittelu ja toteutus sekä konekeskuspalvelut. Pien- ja mikrotietokoneiden yleistyessä VTKK alkoi myös toimittaa laitteistoja asiakkailleen.
Vtkk:n suuria asiakkaita olivat muun muassa Autorekisterikeskus (ARK, nykyään Ajoneuvohallintokeskus), verohallinto, Väestörekisterikeskus (VRK), poliisi ja Valtiokonttori. VTKK ylläpiti valtionhallinnon suuria keskusrekistereitä kuten esimerkiksi Väestörekisteriä ja Ajoneuvorekisteriä. Valtionhallinnon yksiköillä oli VTKK:n toiminta-aikana velvollisuus käyttää VTKK:n palveluja ellei muulle ratkaisulle ollut perusteltuja syitä, kuten omaa toteutusta, VTKK:n resurssivaikeuksia tms.
Vtkk:n yhteydessä toimi tuolloin myös CSC – Tieteen tietotekniikan keskus. 

Tivi 25 vuotta sitten: vain Vtkk kelpasi it-hankkeen toteuttajaksi (http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uuti/tivi+25+vuotta+sitten+vain+vtkk+kelpasi+ithankkeen+toteuttajaksi/a892231)

 

 

 

 

 

 

(3) "Tieto sai valtiolta jopa 240 miljoonan euron it-diilin - kukaan ei valittanut"

"Valtion yhteishankintayksikkö Hanselin keväällä kilpailuttama konesali- ja kapasiteettipalveluiden puitejärjestely astui voimaan tänään torstaina. Tiedon saaman kuusivuotisen sopimuksen kokonaisarvoksi on arvioitu noin 200–240 miljoonaa euroa.Hanselin toimialajohtaja Susanna Närväsen mukaan puitesopimuksesta ei tullut kesän aikana valituksia. Puitejärjestelyllä pyritään vähentämään julkishallinnon konesalien määrää, vakioimaan konesali- ja kapasiteettipalveluja ja yhtenäistämään toimintamalleja.  

Sopimus kattaa muun muassa konesali- ja kapasiteettipalvelut ja näihin liittyvät valvonta- ja hallintapalvelut, tietoliikenteen ja tietosuojauksen, tapahtumien-, palvelupyyntöjen ja käyttöoikeuksien hallinnan, omaisuuden hallinnan, asiantuntijapalvelut sekä palveluraportoinnin ja palvelutoiminnan kehittämisen.

Närväsen mukaan sopimuksen asiakkaiksi voivat liittyä kaikki Hanselin asiakkaat, budjettitalouden piiriin kuuluvat virastot ja laitokset ja esimerkiksi yliopistot.
Kun sopimus on nyt tullut voimaan, Hanselin asiakkaat alkavat selvittää omaa tilannettaan ja keskustelevat tarpeistaan Tiedon kanssa. Sopimuksen kautta tehtävien hankintojen arvo määräytyy myöhemmin asiakassopimusten pohjalta." http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/article917898.ece