Sähköisku paperille horjuttaa rakenteita ja asenteita - päivitys 11.2.2014

HS 24.1.2014: "Edessä häämöttää..."

Itellan posteljooneille käy kalpaten, kun viestintä siirtyy nettiin. Posteljooni on häviävä ammatti sähköistymisen maailmassa. Olin 2012 Itellan järjestämässä seminaarissa, jossa tätä muutosta ennakoitiin yhtiön omin voimin ja tutkimustuloksin. Kirjoitin seminaarin aineiston perusteella asiasta blogikirjoituksen otsikolla "sähköisku paperille".
(http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/10/sahkoisku-paperille.html) 

Oheisessa HS:n 24.1.14 julkaistussa grafiikassa viestinnän siirtyminen nettiin ja paperin korvautuminen sähköisillä järjestelmillä horjuttaa vanhaa posti-logistiikkaa. Muutoksella on kuitenkin aivan muitakin vaikutuksia. Periaatteessa koetaan muutos positiivisena tuottavuutta edistävänä asiana. Niin yksityisissä yrityksessä kuin julkisellakin sektorilla vannotaan sähköisen asioinnin nimeen tuottavuutta kohottavana voimana. Vanhaan paperilogiikkaan liittyy kuitenkin paljon asenteita, toimintakäytäntöjä ja julkisella sektorilla vielä lainsäädäntöä.

Paperinen maailma. Sosiaali- ja terveydenhuolto on leipälajini. Paperinen maailma on ollut hallitseva aina näihin päiviin saakka mm. seuraavissa asioissa: potilasasiakirjat, sosiaalihuollon asiakirjat, laskutus, erilaiset viranomaispäätökset jne. 1970-luku on monin tavoin sotemaailmassa paperin huippua, koska kaikenlainen suunnittelu, ohjaus, seuranta ja valvontakin perustuivat valtavaan määrään paperia. Sairaaloiden, terveyskeskusten ja kuntien ja valtion erilaiset arkistot ovat peräisin tuon ajan paperimylläkästä. Tuon ajan perua on ollut myös syvään juurtunut rationalisointiajattelu. Annetaan papereille sähköisku, jotta päästään irti valtavista paperimääristä, arkistotiloista jne. Sitten eteni hiukan yllättäen tämä nettimaailma, joka mursi aivan toista kautta paperin valtaa. Paperiseen maailmaan liittyy tiedonhallinnan kannalta muutama suuri haaste. Kun paperi sähköistetään, luodaan "tyhmä", yhdellä tapaa hyödynnettävä tieto, itse asiassa valokuva (PDF vs. rakenteinen asiakirja). (1). Paperinen ajattelu on työntynyt jopa teknologiaan. Samoin paperiseen ajatteluun liittyy sanelu ja sanelun purku. Itse asiassa sanelujen purkajat ovat muodostaneet sihteeriammattikunnan, jonka tehokkuutta on myös mitattu edellyttämällä tiettyä minimitehokkuutta ammatissa. On toiminnassa olevia terveydenhuollon tietojärjestelmiä, joihin on kytketty mukaan digitaalinen sanelu ja sen purku. Tähän liittyvät myös asenteet ja työkäytännöt. Asiantuntijalla pitää olla apuna sihteeri, koska on asiantuntijan tehokkuudelle ja arvostukselle vaaraksi ottaa noita tehtäviä itselleen. Tämä ei ole vierasta sotemaailmassa, vaan itse asiassa se on pesiytynyt syvälle eräisiin ammattikuntiin. (2) Vierasta se ei ole hallinnossakaan. Kansalaisilla, asiakkaille, potilaille paperinen maailma on myös syvällä, erityisen syvällä se on vanhemmmissa ikäluokissa. Surkeinta on silloin, kun palvelussa on imitoitu paperimaailmaa siirtämällä se sähköiseen maailmaan.

Sähköisku paperille onkin oltava totaalisen. Vanhat paperirakenteisiin perustuvat toimintatavat, prosessit ja työtehtävät on pistettävä romukoppaan. Kun sähköistys siirretään asiakaspalveluun, on ymmärrettävä erilaiset asiakasryhmät. Asiakasryhmät voidaan jakaa kahdella tapaa: 1. osaaminen, 2. vuorovaikutustarve. Osaamisvaje voi johtua henkilön ominaisuuksiin liittyvistä vajeista (ikä, näkö, kuulo, sähköisen maailman perusosaaminen). Osaamisvaje voi johtua myös palvelun monimutkaisuudesta, jossa käyttäjäystävällisyys on kaukana. Toinen merkittävä asia on vuorovaikutustarve, joka tosin liittyy myös osaamisvajeeseen. Vuorovaikutus liittyy myös palvelun luonteeseen. On olemassa massapalveluita, jotka voidaan pitkälle hoitaa vähäisellä vuorovaikutuksella (loistava esimerkki veroilmoitus). On olemassa yksilöpalveluita, joissa asiakas-ammattilainen - vuorovaikutussuhde on keskiössä. Palveluissa todellisuus on usein yhdistelmä. Esim. Kela on kehittämässä sähköisiä palvelujaan ottamalla huomioon myös henkilökohtaisen vuorovaikutuksen kehittämistä käyttäen hyväksi sähköistä maailmaa.

Sotesektorilla edetään sähköistämisessä, mutta huolestuttavasti vanha paperimaailma vielä dominoi monelta osin. Tässä on muutama ajankohtainen haaste:

• paperisesta reseptistä luopuminen: lääkärien huoli IT-teknologian puutteista tai olemattomuudesta, kansalaisten huoli lääkkeiden saannista, valvontaviranomaisten toive uudesta välineestä hallita reseptien kirjoittamisen väärinkäytöksiä (3)
• potilasasiakirjojen sähköistys: vanhentuneiden tietojärjestelmien uudistaminen (esim. Apotti-keskustelu), kanta-järjestelmän viivästyminen ja sen aito hyödyntäminen (ei vain paperiarkistojen poistamistarkoituksessa) (4)
• sosiaalihuollon sähköistys: vanhat tavat, tottomukset ja lait; sähköisen maailman tuomisen asennevaikeudet
• lainsäädäntö laahaa perässä ja on ristiriitaista perustuen osittain paperimaailmaan ja osittain sähköiseen maailmaan (5)
• sotemaailmassa ei ole saatu aikaan kokonaisajattelua, kokonaisarkkitehtuuria - ituja ja aihioita on olemassa, mutta toimintayksiköiden ja kuntien autonomia on keskeinen este (5)

Viitteet

(1) Rakenteiset asiakirjat. Keskustelu oikeusministeriön alaisesta uudesta tietojärjestelmästä (RIKE), on ilmentymä paperimaailman ja sähköisen maailman kohtaammisesta. Rakenteiset asiakirjat ovat kuitenkin sähköisen maailman tulevaisuutta ja myös todellisuutta.  http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20131217Tietoj/Lyytikaeinen_Virpi_OM_Tietojaerjestelmaet_ja_kirjoittaminen_OM.pdf

(2) Saneluista innostuin kirjoittamaan blogissani vuonna 2012 yhden HS:n mielipidekirjoituksen perusteella:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/03/nakkisormet-hyotykayttoon-ratkaisu.html
Päivitys 27.1.2014: Lukijani ovat kommentoineet tähän myös ajankohtaisesta keskustelusta koskien koulujen kaunokirjoituksen opettamista. Kymmensormijärjestelmän oppimista pidetään prioriteettijärjestyksessä parempana ratkaisuna kuin kaunokirjoitusta. 

(3) eResepti. Olen läheltä seurannut ereseptin logistiikkaa vanhuksen kannalta, jossa ymmärtää kaipuun paperiseen reseptiin. Olen myös seurannut erään ystävän kimpaantunutta viha-rakkaus-suhdetta tietojärjestelmään, jolla sähköisiä reseptejä kirjoitetaan. Ja olen läheltä seurannut tavoitetta saada reseptit sähköisiksi, jotta väärinkäytöksiin voitaisiin nykyistä tehokkaammin ja kattavammin puuttua. Oheinen Duodecimin kirjoitus avaa asiaa lääkärin näkökulmasta: http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/uusinnumero?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=view
Myös lääkäriliitossa on kommentoitu tuoreeltaan aihetta: http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show%2Fnews_id%3D14331%2Ftype%3D1&fb_action_ids=10152203615528395&fb_action_types=og.recommends&fb_ref=.UuJRgEPhQEE.like&fb_source=other_multiline&action_object_map=[1397628720492507]&action_type_map=[%22og.recommends%22]&action_ref_map=[%22.UuJRgEPhQEE.like%22]
Oheinen juttu nostaa esille vielä vastuukysymykset reseptien uusimisessa (päivitys 3.2.2014):
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/sahkoinen-resepti-ei-poistanut-vaaratilanteita/1759733
Päivitys 11.2.2014: Lääkärit puolustavat paperireseptiä:
http://yle.fi/uutiset/laakarit_nousivat_puolustamaan_paperireseptia__ei_sita_voida_noin_vain_kieltaa/7081305

(4) Potilaskertomuksen roolia on pohdittu esimerkiksi arvioimassani väitöskirjassa: 
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/06/potilaskertomus-kenen-kertomus.html

(5) Lainsäädäntö. Esimerkiksi lainsäädännön esteitä on ajankohtaisesta kommentoitu IT-järjestelmien tuottajien näkövinkkelistä.  http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/lait+pakottavat+tekemaan+monimutkaisia+itjarjestelmia/a960084
Tätä asiaa on tosin myös kommentoitu ja pohdittu sisältäkäsin - lainsäädännön kehittämistarpeista. Prof. Tomi Voutilainen on tästä aiheesta kirjoittanut ja yrittänyt vaikuttaa monin tavoin. Tein Tomin kirjasta taannoin kirja-arvion:  http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/06/oikeus-tietoon-kaikille-ei-vain.html;
Tässä vielä yksi linkki Tomin tuotoksiin: http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/076_ict/20140117Saehkoei/Saetke-raportti.pdf

Liukumäki vanhustenhuollon uusi menetelmä?

Kotikaupunkini Espoo kohottaa ja tehostaa erityisesti vanhustenhuollossa terveyspalveluja ns. liukumäkimallilla. Tämä uutinen on MTV:n 18.1.2014 kymppiuutisista peräisin:

"Espoossa terveydenhuoltoa uudistetaan liukumäkien avulla. Kuulostaa melkoiselta sirkukselta. Mitä ihmeen liukumäkiä?

Odotus pois, esteet pois. Potilas liukuu takaisin kotiin. Tästä nimi liukumäki.

– Kuntoutus alkaa tavallaan jo ambulanssissa, päivystyksessä ei saisi mennä kuin muutama tunti aikaa, leikkaus pitää tehdä 12 tunnin sisään ja kuntoutus jatkuu välittömästi sen jälkeen. Sen lisäksi mikäli kotona tarvitsee erityiskuntoutusta, tai muuta, tämä kaikki pitää etukäteen suunnitella. On pyritty poistamaan kaikki hidasteet väliltä, kuvailee Espoon kaupungin vanhusten palvelujen johtaja Jukka Louhija.

– Asiakas on liukumäessä, liukuu koko ajan, eikä odota seuraavaa pistettä, avaa asiaa Louhija.

Espoo on pyörittänyt menestyksekkäästi lonkkamurtumapotilaille tarkoitettua lonkkaliukumäkeä kaksi ja puoli vuotta. Lonkkamurtumasta kuntoudutaan erittäin nopeasti verrattuna maan keskiarvoon.

– Valtakunnallinen keskiarvo on 46 päivää, me pääsemme tästä puoleen. Ja olennaista on se, että tämän 23 päivän jälkeen meidän potilaat ovat paremmassa kunnossa kuin keskimäärin 46 päivän jälkeen, sanoo Louhija."http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/espoo-saastaa-miljoonia-liukumakien-avulla/2760250

Tämä on loistava ajatus ja toteutettu varmasti aikaisemminkin. Suosittelen sitä kaikkialle Suomeen ja muuallekin. Jo edesmennyt äitini eli aktiivisen, pitkän elämän. (1) Kun hän oli noin 95 vuotias, hän tapansa mukaan meni kauppaan paikalliseen kauppakeskukseen bussilla. Mamma hyppäsi bussin kyytiin ja sai seisaallaan otteen bussissa tukipylväästä. Kuinka ollakaan, niin bussi lähtikin voimakkaasti nytkähtäen liikkeelle. Mammalta lipesi ote ja hän kaatui. Niin lonkka murtui. Tapahtumat etenivät oletettavasti Espoon mallilla, koska muutaman tunnin sisällä olin jo Töölön tapaturmasairaalassa katsomassa Mammaa.  Mamma pääsi leikkaukseen muistaakseni noin 12 tunnin sisällä. Leikkaus onnistui ja hän pääsi varsin nopeasti sairaalahoidon jälkeen kotiin kuntoutukseen ja kuntoutti itsensä itsenäisesti kotona päärjääväksi vanhukseksi. Muistikuvani mukaan lopputulos vastasi tuota Espoon tehokasta liukumäki-ajattelun tehoa.  Todellisuudessa asiat eivät kuitenkaan edenneet periaatteella "poistetaan kaikki hidasteet". Me omaiset tuimme Mammaa, jotta viranomaiset eivät olisi asettaneet kuntoutukselle hidasteita. Merkittävin torjuttava hidaste oli hoitoyhteisöjen  asennevamma. Kun Mamma oli iäkäs, ajateltiin hänen olevan kuuron, passiivisen, jopa muistamattoman tai dementin sekä asuvan vanhainkodissa. Mamma kuitenkin kuuli, oli aktiivinen ja terävä sekä ennen muuta suhtautui elämään positiivisesti niin ja asui kotonaan. Kiitos ennen muuta Mamman oman sitkaan kuntoutuksen ja meidän omaisten tuen siinä, että Mamma jatkoi elämäänsä itsenäisesti kotonaan. Apua saatiin tilapäisesti niin perushoidossa kuin kuntouttavassakin toiminnassa.

Espoon mallille on monia rakenteellisia ja asenteellisia esteitä tai haasteita.  Rakenteelliset esteet ja haasteet liittyvät normaaliin elämään ja sen turvaamiseen. On muitakin tilapäisiä henkisen ja fyysisen tasapainon menetyksiä, joissa nopea kuntouttava ja laitoshoitoa estävä toiminta on tarpeen. Kokemukseni ja myös erilaisten tutkimusten anti on, että vanhuksia laitostaa eniten erikoissairaanhoito, toiseksi eniten perusterveydenhuolto, seuraavaksi vanhainkotihoito ja vähiten erilaiset palveluasumisen muodot. Uhkana on myös, että palvelukoteihin ja vastaaviin pesiytyy myös laitostava hoito-ote. Laitostavan hoito-otteen ytimessä on hoitoyhteisön työtavat, rutiinit ja työajat. On helpompi tehdä jokin asia itse ikiaikaisin rutiinein, kuin tehdä yhdessä vanhuksen kanssa. Kuntouttava työote on vaativaa työyhteisölle, koska se edellyttää aktiivista ja positiivista kanssakäymistä asiakkaan kanssa. Koin tämän myös äitini kanssa. Muistan, kun sovimme sattumalta tutun lääkärin kanssa, että Mamma pääsee nopeasti kotiin sairaalasta erään toisen sairaalakeikan jälkeen. Totesimme lääkärin kanssa, että suurempi uhka piilee sairaalan sisällä kuin sen ulkopuolella eli sairauden pitkittyminen, henkinen epätasapaino ja laitostuminen. Näin myös Mamman viimeisinä elinvuosina, miten pieni palvelukoti oli kuin kopio terveyskeskuksen vuodeosastosta. Kuntouttava ote oli kaunista puhetta.

Vanhuspalvelulaki muuttaa kaiken. Kotihoitoon panostetaan, kaikkeen aktiivisuuteen panostetaan, laitoshoidon miehityskin saatetaan kelvolliselle tasolla. Kaikkiea tätä valvontaan valtion valvontaviranomaisten toimesta ja myös edistetään omavalvontaa. Mutta miten saadaan asenteet muuttumaan, siinä on kaikille pala purtavaksi. On poistettava sekä rakenteelliset että asenteelliset hidasteet.(2)


Viitteet


(1) Kuvasin blogikirjoituksessani taannoin pitkän elämän salaisuutta ja viittasin siinä äitiini ja hänen elämäänsä. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/08/pitkaikaisyys-vanhustenhuollon.html
 Pitkäikäiselle on löydetty tutkimuksissa ominaisuuksia seuraavaan tapaan: pitkä työura, elämänrytmi tasaista, ruokavalio vähärasvaista (kasvispitoista), sama elinympäristö, vanhuksia arvostava kulttuuri, säännöllinen ja päivittäinen ruumiin kunnon ylläpito, "elämää pidentävät lääkerohdot", kieltäytymiset (kuten munkkien ja nunnien tavat), henkinen suorituskyky, positiivinen elämänasenne, hyvä itsehoito.

Äitini pitkäikäisyyden salaisuus? Niin Mammalla oli pitkä työura kotiäitinä. Elämänrytmi ei nyt ollut kaikilta osin tasaista (asumista useilla paikkakunnilla jne.). Suomenruotsalaisuus lienee kuitenkin ollut positiivinen tausta. Ruokavalio oli terveellinen. Ruumiinkunto oli hyvä. Lääkkeitä äitini käytti vähän. Gerovital oli aikanaan "lääkerohtona" ykkösasia. Äitini ei mennyt uusiin naimisiin, vaikka eli miehensä kuoltua vielä toiset 50 vuotta. Henkinen suorituskyky oli rautaa viime metreille. Positiivinen elämänasenne ja hyvä itsetunto olivat myös voimaa lähes loppuun saakka. (Oheisessa kuvassa satavuotiaan äitini petankkiheitto.)

Niin ikuinen nuoruuden toive, nuoruuden lähde on ihmismielen tavoite, visio. Antti Hervonen palauttaa kuitenkin mielen maan pinnalle: "Pitkän iän salaisuutta ei ole. On vain toisiinsa kietoutuneita elämänlankoja, jotka eivät olekaan katkenneet. Geenit, ympäristö ja suurimpana sattuma ovat olleet mukana pelissä."



(2) Tein oman vuosiarvioni vanhustenhuollosta vuoden vaihteessa 2013/2014 blogikirjoituksessani. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/01/sote-sotku-vuoden-2013-ykkosjuttu.html Tässä on ote siitä:

Erkki Vauramo

4. Vanhustenhuolto 
2012-havainnot:
 - palvelujen saatavuus ja laatu vaihtelevat kovasti
- palvelujärjestelmä omaisen ja vanhuksen itsensä kannalta pirstaleinen
+ vanhuspalvelulaki kokoaa asiat yhteen;  http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1847332#fi
+/- jos saadaan kattavasti velvoittavaksi kaikissa kunnissa, edistystä saattaa tulla, mutta on muitakin mielipiteitä kuten "Vanhuspalvelulaissa kohtaavat hyvä tahto ja ankea todellisuus" http://ollinarkisto.wordpress.com/?attachment_id=27
2013-havainnot:
+vanhuspalvelulaki hyväksytty ja otettu käyttöön
+ lain mukainen seuranta aloitettu sekä luotu pohjaa valvontatoimille: THL:n seurantatutkimus
- hallituksen rakennepoliittinen asiakirja: vanhustenhuollon kustannuksia leikataan - leikkaustapa vielä avoin; laitoshoito lienee leikkausten keskeinen kohde;  http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/12/soteuudistukselle-korjaussarja.html ; http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/03/vanhukset-ylos-sangyistaan.html

Tiedolla johtamiseen sote-uudistuksessa - epävarmuus, monimutkaisuus, epäselvyys, monitulkintaisuus

Sote-uudistuksen yksi keskeinen kamppailulaji on asiantuntijoiden, poliitikkojen ja erilaisten lobbarien välinen kanssakäyminen. (1) Monen poliitikon takana on joku lobbari, mikä tekee muutoksesta tosi vaikean. Kuntauudistuksen ja soteuudituksen toisiinsa liittäminen vai lisää erilaisia lobbausmahdollisuuksia. Saavutetuista valta-asemista ei vain haluta luopua. Siksi kehitetään kaikenlaisia erikoisia asukaspohjiakin, jotka ikään kuin pelastaisivat olemassa olevat palvelurakenteet. Tässä kamppailulajissa tiedolla johtamisella on tosi ahdas toimintareviiri.

Harri Jalonen avaa tiedolla johtamista Tietoasiantuntijalehdessä (5/2013) otsikolla "Jos tiedolla johtaminen on vastaus, niin mikä onkaan ongelma?" (2). Jalosen mukaan "tiedolla johtaminen on yleisnimitys toimintatavoille, joilla organisaation sisäistä ja ulkoista tietoa kerätään, jaetaan ja hyödynnetään organisaation johtamisessa". Tietoa käytetään tietysti päätöksentekoon, mutta myös asoiden havainnollistamiseen, merkityksellistämiseen ja suurempien yhteyksien osoittamiseen. Tietysti kyse on myös oppimisprosessista. Jalonen nostaa esille neljä tiedon tarvetekijää: epävarmuus, monimutkaisuus, epäselvyys, monitulkintaisuus.Tiedolla voidaan myös juonitella eli sitä voidaan hyödyntää tarkoitushakuisesti, epärationaalisesti ja tunteella omiin erityistarkoituksiin. Testaan Jalosen neljää tekijää sote-uudistukseen:

Epävarmuus. Tämä epävarmuus on jatkuvasti kasvanut hallituksen piirissä uudistusta kohtaan. Viimeisin hätähuuto oli Jutta Urpilaisen toive saada hallituskumppanit ruotuun asiassa (10.1.2014). Jalosen mukaan epävarmuus tarkoittaa tosiasioita koskevan tiedon puutetta. Tämä on soteuudistuksessa mitä ilmeisimmin totta. Poliitikkojen ja kuntatason lobbarien aikaan saama malli saa jatkuvasti asiantuntijoilta ja oppositiolta kärkevää kritiikkiä. Myös perustuslain mukaisuus tai vastaisuus on keskeinen epävarmuustekijä.

Monimutkaisuus. Monimutkaisuus syntyy asioiden välisistä yhteyksistä ja lopputuloksen ennakoinnin vaikeuksista. Totta tämäkin. Koko uudistuksen valmisteluprosessi on ollut monimutkainen ja ennakoinnin osalta hankala. Poliitikkojen ja asiantuntijoiden väliset suhteet on sekoitettu perusteellisesti. Niin viimeisin monimutkaisuus koskee pakkokuntaliitoksia ja soteuudistusta. (10.1.14).

Epäselvyys. Kyse tässä on tulkintavaikeuksista ja yksittäisten asioiden sovittamisesta suurempaan kokonaisuuteen. Totta tämäkin soteuudistuksessa. Epäselvyyttä edustaa ehdotettu palvelurakenne erilaisine asukaspohjineen ja organisaatiorakenteineen. Epäselvyyttä lisää myös se, että tavallaan on avattu porttia sairaanhoitopiireille. Kuitenkin vannotaan vastuukuntamallin nimeen. Epäselvyyttä lisää myös marssijärjestys ja asioiden toisiinsa kytkeminen: siis kuntauudistus - soteuudistus; rakenneuudistus - rahoitusuudistus.

Monitulkintaisuus. "Monitulkintaisuus merkitsee tilannetta, jossa toimijat katsovat käsillä olevaa ilmiötä erilaisin "linssein"." Tämäkin on valitettavasti totta. On rakenneuudituksen suuri linssi, kuntauudistuslinssi, sote-rakennelinssi, rahoitusuudistuslinssi jne. Itse asiassa nykytilan kuvausta järjestämislakiesityksessä ei ole tehty eri näkökulmia yhteen sovittaen vaan pakottamalla Orpon ryhmän skenaarioon. Järjestämislain lausuntokierros tuottaa todella monitulkintaisen materiaalin. Tällainen tunne on Ollilla.

Tiedon koukuttamisesta tein blogikirjoituksen viime vuonna. Se sopii hyvin tähän tiedon ja tunteiden ristiriidan kuvaamiseen.
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/03/tiedolla-johtaminen-koukuttaa-vai.html

Viitteet

(1) Lobbauksesta on puhuttu nyt myös vilkkaasti. Hallitusohjelma on tyypillinen paikka, jossa suomalaisittain lobbareilla on vahva ote. Monipuoluehallituksen pitkä ohjelmaproopuska sisältää runsaasti lobbareiden antia - myös nämä sote osiot. Wikipedian  mukaan lobbaus on seuraavaa:
Lobbaus eli käytäväpolitiikka^[1] (engl. sanasta lobby ’eteisaula’) tarkoittaa erilaisten eturyhmien pyrkimyksiä vaikuttaa epävirallisesti päättäjiin ja poliitikkoihin. Lobbaaja kommunikoi asian kannalta olennaisten ryhmien, kuten poliittisten päättäjien, virkamiesten, median tai kilpailevien näkemysten edustajien kanssa ja pyrkii vakuuttamaan nämä asian tärkeydestä.^[2] Lobbarit voivat edustaa esimerkiksi yrityksiä, konsulttifirmoja, etujärjestöjä tai kansalaisryhmiä.^[3]   

(2) Harri Jalonen: Jos tiedolla johtaminen on vastaus, niin mikä onkaan ongelma?, Tietoasiantuntija-lehti, 5/2013, ss. 10-13 http://www.tietoasiantuntijat.fi/fi/cfmldocs/index.cfm?ID=1106
Jalonen ei siis mitenkään viittaa artillelissaan soteuudistukseen. 

Sotepalveluihin tuottavuutta ICT-järjestelmillä? - päivitys 28.1.2014

Sosiaali- ja terveydenhuollossa pitäisi pystyä lisäämään tuottavuutta, mutta myös vaikuttavuutta. ETLAn tutkijaryhmä on tehnyt arvokkaan raportin, jossa se on eritellyt ensinnäkin tuottavuuden käsitettä, peilannut tuottavuutta yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä verrannut tuottavuutta teollisessa toiminnassa ja palveluissa. Kansainväliseen aineistoon perustuen tuottavuutta voidaan edistää parhaiten yksityisessä teollisessa toiminnassa. Myös yksityisessä palvelutoiminnassa tuottavuutta voidaan edistää ja moottorina kumpaisessakin on markkinoilla vallitseva kilpailu. Ongelmana on julkinen toiminta, koska kilpailun elementti puuttuu. Edelleen astetta ongelmallisempi on julkinen palvelutoiminta, jonka tehottomuuden huippuna on julkinen terveydenhuolto. Tuottavuutta voidaan edistää muutamilla perustekijöillä: "johtamisjärjestelmät, työvoiman ja pääoman laatuerot, informaatioteknologian käyttö, tekemällä oppiminen, tuoteinnovaatiot, yritysrakenne" (s. 33) Tuottavuuden edistäminen  on mahdollista, mikäli kaikkia tekijöitä kehitetään kokonaisvaltaisesti ja yhteen koordinoiden. Jos ICT-järjestelmä uusitaan vain sinänsä, tuottavuusvaikutukset jäävät olemattomiksi tai jopa kielteisiksi. USA:ssa on tutkittu ICT-järjestelmien tuottavuutta terveydenhuollossa ja todettu, että vaikutukset voivat olla jopa 6-10% negatiivisia eli kustannukset voivat siis kohota. http://www.etla.fi/uutiset/ict-nostaa-tuottavuutta-toimintatapojen-muutoksen-kautta/

ETLAn julkaisussa tehtiin analyysi HUS:n yhden osaston tuottavuudesta ja ICT:n vaikutuksista tuottavuuteen. Kyseisellä osastolla oli onnistuttu tehostamaan toimintaa monin tavoin. Suurimpana ongelmana nähtiin yleensä henkilöstövoimavarojen puute. Osaston henkilöstö oli hyvin kuormitettua ja paljon meni aikaa ns. harmaalle vyöhykkeelle eli erilaisiin neuvonpitoihin, opastuksiin jne., joita ei oltu systemaattisesti laskettu mukaan työprosesseihin. Myös tietojärjestelmien moninaisuus ja käytettävyyden ongelmat laskivat tuottavuutta. HUS lienee kuitenkin eräänlainen poikkeus suomalaisessa terveydenhuollossa johtuen suuresta organisaatiosta (suurin täällä) ja tiedostetuista ongelmista tietojärjestelmissä (vrt. Apotti-hanke). Näyttää kuitenkin siltä, että toimintaprosessit ja tietojärjestelmät eivät kaikilta osin pelaa yhteen. Näin myös tietojärjestelmät saavat aikaan ehkä tehottomuutta enemmän kuin tehokkuutta. Toisaalta tutkimuksessa ei valoteta terveydenhuollon tietojärjestelmien historiaa. Terveydenhuolto on erittäin tietointensiivinen palveluala, joka ei nykymuodossaan tule toimeen ilman tietojärjestelmiä.

ETLA-raportti: ICT ja palvelut, s. 79

ETLAn tutkijat vannovat prosessiajattelun nimeen. Toisaalta tutkijat tunnistavat soten prosessiajattelun haasteet eli yksilölliset, viime kädessä ainutlaatuiset asiakas - ammattiauttajasuhteet. Prosesseja voidaan kuitenkin mallintaa, mitata ja kehittää. Oleellista on, että ICT-järjestelmiä ei tule kehittää irrallaan toimintaprosessien kehittämisestä. Oleellista on myös, että toimintaprosesseissa on erilaisia ammattirooleja. Tutkijat löytävät kolmenlaisia rooleja: sihteerit/asiakaspalvelijat, prosessien/toimintojen/ict-järjestelmien suunnittelijat, ammattihenkilöt ja johtajat. Tuntuu, että tältäkin osin ETLAn tutkijat liikkuvat liian konservatiivisilla poluilla. Toimintaa uudelleen organisoitaessa pitäisi samalla läpikäydä perinteiset työroolit ja niiden muuttamismahdollisuudet. Nythän erityisesti terveydenhuollossa, mutta myös muussa julkisessa hallinnossa kritisoidaan tietojärjestelmien toimintaa.(1) Osa kritiikistä on toki kritiikkiä käytettävyyttä kohtaan, mutta osa kritiikilta liittyy perinteisten työroolien ja uuden tekniikan väliseen ristiriitaan. Sotessa pitäisi tarkkaan läpivalaista palvelutyön ja tietotyö eli miten ne integroidaan tehokkaasti yhteen. Muuten tietojärjestelmien uusiminenkin vain uusintaa teknologiaa, mutta työprosessit pysyvät ennallaan. (1).

Viitteet
(1) Kuntaliiton tuoreessa 28.1.2014 julkistetussa kyselyssä selvitään IT-palveluita:
" Kyselyn vastausten perusteella IT ratkaisujen hyödyntämisellä nähdään olevan jo nykyisin keskeinen rooli tasavertaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa ja merkityksen nähdään tulevaisuudessa vielä korostuvan. Organisaatioiden kyvyssä hyödyntää IT-ratkaisuja on kuitenkin nykytilassa kehitettävää ja merkittäviä organisaatiokohtaisia eroja. IT:n paremman hyödyntämisen tunnistettuna haasteena tunnistettiin olevan mm. organisoidun yhteistyön puute, IT/tietohallinto-osaajien saatavuus ja IT:n hyödyntämiselle asetettavien mitattavien tavoitteiden ja niiden toteutumisen systemaattisen arvioinnin puuttuminen.

Vastaavat antoivat keskimäärin omille organisaatioilleen IT-ratkaisujen nykyisen hyödyntämisen kouluarvosanaksi 7 (kaikkien vastaajien keskiarvo 7,06)."

http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/tietojarj-sahkoiset-palv/vakava-projekti/Documents/00-SOTE%20tietohallintoa%20koskevan%20kyselyn%20tulokset_26012014_OSA1.pdf

(2) Oheinen lehtileike on HS:n mielipidesivulta 5.1.2014. Paljon on totta tuossa tekstissäkin. Itse olen ihmetellyt virkamiehen roolissa valtion moninaisia tietojärjestelmiä: Rondo, Tilha, ESS, M2 jne. Mm. kaikki nämä edellä mainitut ovat erikseen tehtyjä eivätkä noudata mitään yhtenäistä työprosessiajattelua puhumattakaan salasanaviidakosta. Kieku ja Virtu muuttavat kaiken - kenties joskus tulevaisuudessa. Ks. myös aikaisempi blogikirjoitukseni: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/10/moninkertaistaako-digiaika-sittenkin.html

Sote-sotku vuoden 2013 ykkösjuttu - tuumailujen saldoa

Sote-soppa ja kuntakeitto Suomi-Areenalla kesällä

Sotesotku ( tai -soppa) on kyllä tässä Ollin tuumailujen aihekokonaisuudessa ehdoton ykkösuutinen vuodelta 2013. Peruspalveluministeri ei haluaisi käyttää sanoja "soppa" tai "sotku". Hän lupasi tilalle positiivisempia ilmaisuja. Tätä sotea olen seurannut varsin tarkkaan nämä kaksi vuotta. Eräs lukijani on ehdottanut, että tekisin tästä kokonaisuudesta pamfletin - katsotaan, riittaakö energia.

Sisältöjen saldo 2012/2013. Viime vuonna jaoin vuoden 2012 juttujen tilinpäätöksen seuraaviin osiin: potilas/asiakas/kansalainen, ammattilainen ja hoitoprosessi, sote-uudistus, vanhustenhuolto, ICT-asiat, valtion ohjaus.(http://ollintuumailut.blogspot.fi/search?updated-min=2012-01-01T00:00:00-08:00&updated-max=2013-01-01T00:00:00-08:00&max-results=50 ). Vertailen tässä vuosia 2012 ja 2013 keskenään. Lähtökohtana ovat vuoden 2012 havaintoni, jotka on kopioitu vuoden 2012 päätösblogikirjoituksestani.

1. Potilas, asiakas, kansalainen 
2012-havainnot
- ei ratkaisevia toteutuneita uudistuksia asiakkaan näkövinkkelistä
+ ikäihmisten laki positiivinen uudistus, vaikka jääkin varsin yleisluontoiseksi eikä ole varmuutta vaikutuksista
- sote-uudistus ollut kansalaisen näkökulmasta melkoista sähläystä, poliittista irtopisteiden keruuta

Koivuniemi-Sutinen 2011

+ hoitotakuu on toiminut varsin hyvin; omakin kokemus on tältä osin positiivinen
- edelleen vaikeuksia saada palveluja julkiselta sektorilta; myös palveluketjut tökkivät samoin kuin tiedon kulku palvelujen välillä
+ työterveyshuolto toimii suuressa mitassa
2013-havainnot: muutokset vs. 2012 olemattomat
+ potilaiden valinnanvapaus lisääntyy v. 2014 alusta
+/- ereseptin käyttöpakko laajenee yksityiselle sektorille; ongelmia reseptinkirjoitusohjelmistoissa; myös potilaiden kannalta alkujäykkyyttä varsinkin reseptien uusinnassa
+ asiakasnäkökulman systematiikka olisi tarpeen: Koivuniemi-Sutisen (2011) "pärjääjien" luokittelu auttaisi asiaa (ks. oheinen kuva ja blogikirjoitus: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/03/ei-potilas-vaan-asiakas.html)

2. Ammattilainen, hoitoprosessi 
2012-havainnot
- lääkärivaje tuntuu melkein kaikkialla julkisessa terveydenhuollossa
- hoitojärjestelmä pirstaleinen
+ paras osio sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoito - miksi se halutaan uhrata soteuudistuksessa?
2013-havainnot:
+ sairaanhoitopiirejäkin on puolustettu, muuten edellisen vuoden huomiot edelleen käypiä
- ereseptin ympärillä on ammattilaisilla esiintynyt ongelmia - ohjelmistot tökkivät
- vanhustenhuollon haasteet puhuttavat (uusi laki taustana)

3. Sote - uudistus 
2012-havainnot
- sairaanhoitopiirien lakkauttaminen ei järkevä toimenpide
- kuntapohjainen malli outo juttu; 20000 asukkaan kuntapohjakin outo; sotetyöryhmäkin näyttää pohtivan tätä samaa asiaa
- rahoitusuudistus ja rakenneuudistus erotettu toisistaan
+ terveyskeskuksille tehtävä jotain - sen tunnustavat kaikki
- ministeriryhmän kannanotto sekoitti tilannetta entisestään; http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=5655136&name=DLFE-24916.pdf
2013-havainnot:

THL:n ehdotus soteuudistukseen

+ uusia ehdotuksia ja ratkaisumalleja nostettu esille: asiantuntijat, THL ja oppositiopuolueet; http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/10/sote-uudistuksen-uudet-kaanteet-tarina.html
+ rahoitusuudistuskin herätetään henkiin
+ hallituksen esitysluonnos järjestämislaiksi julkistettu; http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/12/jarjestamislakiehdotus-orpon-ryhman.html
- uudistuksen etenemisellä vielä paljon sekavia piirteitä kuten hallintorakenne ja vastuukuntamalli

Erkki Vauramo

4. Vanhustenhuolto 
2012-havainnot:
 - palvelujen saatavuus ja laatu vaihtelevat kovasti
- palvelujärjestelmä omaisen ja vanhuksen itsensä kannalta pirstaleinen
+ vanhuspalvelulaki kokoaa asiat yhteen;  http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1847332#fi
+/- jos saadaan kattavasti velvoittavaksi kaikissa kunnissa, edistystä saattaa tulla, mutta on muitakin mielipiteitä kuten "Vanhuspalvelulaissa kohtaavat hyvä tahto ja ankea todellisuus" http://ollinarkisto.wordpress.com/?attachment_id=27
2013-havainnot:
+vanhuspalvelulaki hyväksytty ja otettu käyttöön
+ lain mukainen seuranta aloitettu sekä luotu pohjaa valvontatoimille: THL:n seurantatutkimus
- hallituksen rakennepoliittinen asiakirja: vanhustenhuollon kustannuksia leikataan - leikkaustapa vielä avoin; laitoshoito lienee leikkausten keskeinen kohde;  http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/12/soteuudistukselle-korjaussarja.html ; http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/03/vanhukset-ylos-sangyistaan.html


5. ICT- asiat
2012-havainnot:
+ JulkICT-strategian teko;  http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/0110_julkictstrategia/index.jsp
- JulkICT-strategian toimeenpano ja hallintajärjestelmä
+ eArkisto ja eResepti etenevät http://www.kanta.fi/
- yhteentoimivuus eri tietojärjestelmien kesken arvailujen varassa - puuttuu perusinfraratkaisu
+ sosiaalihuollossa olisi rakenteelliset edellytykset vaikka koko maan kattavaan keskitettyyn ratkaisuun tai vaikkapa sosiaalihuollon "ekosysteemiin"
- sosiaalihuollossa puuttuvat rahat, usko ja halu uudistuksiin IT-järjestelmissä
- usko vielä keskitettyihin, megakokoisiin järjestelmiin
- niin ja hankintalainsäädäntö, sille on tehtävä jotain
- tietojärjestelmien käytettävyys kunniaan: Työterveyslaitoksen hallinnoimaa projektia Flow-IT kannattaa seurata http://www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/FlowIT/Documents/FlowIT_Esittely.pdf
2013-havainnot:
+ Tori-lainsäädäntö meni läpi: vuoden 2014 alusta perustetaan perustietotekniikkaan Valtori; http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/08/torista-uusi-vtkk-valtion.html
+ Viron X-Road- malli otetaan käyttöön Suomessa: perusratkaisu saadaan maksuttu, mutta sovellukset tulevat maksamaan kyllä; aikataulu vielä epäselvä; kansallisen palveluväylän yhteydet rajallisempiin jo osittain käytössä oleviin palveluväyliin epäselvää; ww.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20130516Kansal/name.jsp
+/- valtion ICT-organisointia jatketaan: VM:n julkICT-toiminnon ja Valtorin väliin vielä uusi toimeenpanovirasto - aikataulu, tehtävät ja laajuus vielä auki
- Apottihanke kilpailutusvaiheessa: jyrääkö vuonna 2012 ennakoitu järjestelmätoimittajaratkaisu, on vuonna 2014 selvillä; monoliittiratkaisu häämöttää edelleen;  http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/12/apotin-kandidaatit-selville-5122013.html; http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/08/apotti-kilpailutukseen-seuranta-jatkuu.html
+/- digitaalinen vallankumous sote-alalle olisi yksi systemaattinen tie tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen; http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/10/digitaalinen-vallankumous-sote-alalle.html

Hallitus esittelemässä rakennepoliittista ohjelmaa

6. Valtion ohjaus 
2012-havainnot:
- ministeritason ohjaus hapuilevaa
- poliittinen ja ammatillinen ohjaus sekavaa; roolit kadoksissa
- ICT-asioissa puuttuu riittävä keskitetty ohjaus ja idea siitä, miten systemaattisesti saadaan aikaan yhteentoimivuutta ja toisaalta aitoa kilpailua.
- valtion ohjausta ei erityisemmin ole uudistettu, kun taas Ruotsissa aiotaan pistää uusiksi koko ylärakenne ("Gör det enklare!") http://www.regeringen.se/content/1/c6/19/28/99/2eaebcbd.pdf
2013-havainnot:
- hapuilevuus ja sekavuus jatkuu, roolit edelleen kadoksissa
+ ICT-asioissa terävöidytty, mutta ei ehkä riittävästi
- järjestämislakiehdotuksen ohjauskannanotoissa ei mitään raikasta uutta, vaan lisää erilaisia toimikuntia ja työryhmiä; näillä ei saada otetta uudistukseen
+/- Ruotsin radikaali uudistus ei toteutunut muuta kuin uuden valvontaviranomaisen osalta - kattaa sote-kentän niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti -- oppia kannattaisi ottaa

7. Muotiasiat ja -sanat 
2012-havainnot:
- sosiaali- ja terveydenhuollossa: sote, lääkäripula, vanhuspalvelulaki, kuntauudistus
- ICT:ssä: strategia, yhteentoimivuus, kokonaisarkkitehtuuri (2), ekosysteemi (3), pilvipalvelut (4)
- ICT- sosiaali- ja terveydenhuolto: eArkisti, eResepti, KanTa, terveydenhuollon järjestelmien toimivuus, Apotti (HUS:n ja pääkaupunkisedun sosiaali- ja terveydenhuollon uusi tietojärjestelmähanke); sosiaalihuollon järjestelmien toimivuudesta tai uudistamisesta ei paljoa ole ollut puhetta (paitsi Apotin yhteydessä)
2013-havainnot:
+/- "sote" YLEn äänestyksessä lähes kärjessä suosituimpien sanojen joukossa - ykköstilan vei "pöhinä", joka sopii hyvin käytettäväksi myös sote-yhteyksissä;  http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/12/sote-poliittista-pohinaa-ollaanko.html
+ ICT:ssä "kansallinen palveluväylä" uusi termi ja asia, jonka kotimaa on Viro (X-Road)
- ICT-hankkeet edelleen julkisuuden myllyssä: toiminnan muutoksen ja ICT:n rooli mahdollistajana pitäisi nostaa esille - nyt vanhan toimintatavan vaalijat ovat äänessä; http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/08/tietojarjestelmat-vaikeita-toteuttaa.html
- Apotti etenee ennakoidusti: Apotin tietojärjestelmäarkkitehturistä on tuore blogikirjoitus Apotin omilla sivuilla (Jari Renko) .http://apotti.wordpress.com/2013/12/27/teknologia-%E2%80%92-hyva-renki-mutta-huono-isanta/

Blogikirjoitusten saldo. Innostuin blogikirjoittelusta vuoden 2012 alussa. Nyt on takana 137 juttua, joista 87 on vuodelta 2012 ja 50 vuodelta 2013. Katselujen määrä on tähän asti 18800, josta vuonna 2012 katselijoiden määrä oli 6600. Yhtä juttua on lukenut (tai katsellut) keskimäärin vähän yli 200 henkilöä. Tulos on hyvä ottaen huomioon juttujen luonne. Kirjoituksia on sisällöltään monenlaisia: vähemmistössä henkilökohtaiset kokemukset, enemmistössä sotepohdintoja, ICT-juttuja, vanhustenhuollon juttuja, kirja-arvioita, johtamiseen liittyviä juttuja. Jotkut ovat päivityksiä ajankohtaiseen tilanteeseen. Näköjään olen ottanut tehtäväkseni seurata ainakin seuraavia asioita: sote-uudistus, ICT-uudistukset (erityisesti Apotti-hanke), vanhustenhuollon uudistukset, tiedolla johtamiseen liittyvät tutkimukset ja selvitykset. Olen tehnyt myös osan jutuistani kirja-arvioina. Suosittelen Himasen ja Dobellin teoksia uusien ajatusten avaajina:  http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/07/dobellin-viisaudet-52-valtettavaa.html; http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/06/ajatusharhatko-uudistusten-jarruna.html.  http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/11/himasen-raporttia-kannattaa-lukea.html Osa jutuista on ns. kestosuosikkeja, joita luetaan edelleenkin. Yksi kiinnostava kestosuosikki on juttu hoitovirheistä.(http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/03/hoitovirheita-sattuu-aina-hoitovirhe-on.html).  Sitä on luettu myös näinä hiljaisina joulun pyhinä. Kansainväliset ja kansalliset tilastovertailutkin ovat osuneet arviointihaarukkaani. Suomi on näissä yleensä kärkimaa muiden pohjoismaiden kanssa. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/10/vanhusvertailu-help-age-ruotsi-1-suomi.html

Vinkkejä otetaan vastaan. Otan mielelläni vastaan vinkkejä aihealueistani. Osoite on Olli.Nylander1@gmail.com. LinkedInistä löytyvät taustani. Samoin ne löytyvät oheisesta blogijutustani:  http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/01/alku-2-olli-nylander-tuumailee.html