sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Sote-uudistukselle sisältöä - uusia ratkaisuja, resurssien uusjakoa ja säästöjä - päivitys 3.3.2014

Sote-uudistuksen sisältöä uudistettava. Tilastoja murskaava raportti nostaa esille soteuudistuksen sisällön haasteet. Kinnulan, Malmin ja Vauramon raportti "Sisältöä soteuudistukseen" on ajankohtainen kansainvälisiin ja kansallisiin tilastovarantoihin perustuva analyysi uudistusten tarpeista. (1) Suomessa on erinomaiset sote-resurssit kansainvälisesti vertailtuna. Suomen resurssisyöppä on edelleen laitosvaltaisuus kautta linjan eli erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja sosiaalihuoltoon. Laitosvaltaisuuden rinnalla on jatkuvasti avohoito vähentynyt ja siinä on kansainvälisten vertailujen pohjalta puolestaan resurssiaukko. Suomalainen palvelujärjestelmä ei ole tasalaatuinen. Eri puolilla Suomea hoidetaan merkittävästi toisistaan poikkeavin resurssein asiakaskuntaa. Erot palvelujen tarjonnassa ovat moninkertaisia. Eroja korostavat myös merkittävästi toisistaan poikkeava rakennuskanta. Edelleen eroja on merkittävästi palvelujen tuottavuudessa. Tämä kaikki on ollut pitkään tiedossa.(2)  Rakenteiden uudistaminen on kuitenkin ollut viimeisten vuosikymmenten aikana on tehotonta eikä suuria palvelujen tarjonnan eroja ole saatu kuriin. Raportissa on runsaasti tilastoaineistoa, joka pitäisi käydä alueellisesti ja valtakunnallisesti läpi soteuudistuksen jatkosuunnitteluissa.

Suunnittelujärjestelmä uusiksi. Raportin tekijät toteavat, että nykyinen palvelujen suunnittelujärjestelmä on muutosten tekemisen kannalta epätyydyttävä. Suunnittelun pitäisi perustua väestöperusteisiin tilastoihin ja indikaattoreihin, joissa tavoitearvot haetaan kansainvälisistä vertailuluvuista sekä suomalaisista parhaista käytännöistä. Resurssit pitäisi näin systemaattisesti mitoittaa ketjuna erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja sosiaalihuoltoon. Laitoshoidon kapasiteettia pitäisi ajaa alas merkittävästi erikoissairaanhoidossa. Laitosvaltainen perusterveydenhuolto ja vanhustenhuolto pitäisi uusia kokonaan alkamalla puhua lähipalveluista. Vanhusten palvelut pitäisi ratkaista avohoidolla siten, että vanhukset voisivat asua mahdollisimman pitkään kotona tai kodinomaisissa oloissa. (3) Raportin tekijöiden mukaan uusi suunnittelujärjestelmä, palvelujen mitoitus sekä laitoshoidon purku säästäisivät miljarditolkulla rahaa.

Uutta ja vanhaa. Raportin laatijoilla on taustanaan jotain vanhaa ja jotain uutta. Vanhaa on kaipuu keskitettyyn suunnittelujärjestelmään. 1990-luvun alussa luovuttiin keskitetystä järjestelmästä. (4). Tämän jälkeen valtakunnallisesti ohjaus on ollut kevyttä eikä niin vaikuttavaa. On luotettu kuntien ja kuntayhtymien autonomiaan ja paikalliseen viisauteen. Lopputuloksena on tavallaan markkinaehtoinen kokonaisuus, jossa siis kukin autonominen toimija yrittää ratkaista omat kysynnän ja tarjonnan asiat omin välinein. Uutta raportin laatijoilla on esimerkkien haku muualta (kuten vaikkapa Ruotsista) sekä tiukka tilastopohjainen ajattelu. Uutta ovat myös esitetyt toiminnalliset ratkaisut - kuten kuntouttava lähisairaala. Tilastoanalyysissään tutkijaryhmä ei ole kuitenkaan edennyt sairauspanoraamaan ja sieltä esiin nouseviin palvelujen kysynnän ja tarjonnan haasteisiin.

Järjestämislaki olisi hyvä apu uudenlaiseen suunnitteluotteeseen. Raportin laatijat eivät ota tähän asiaan kantaa. Oma näkemykseni olisi tuoda vanhaa ja uutta suunnittelumekanismiin. Vanhaa olisi tietynlainen kokonaisajattelu, jossa resursseja pyritään tasaamaan alueiden välillä ja laitosvaltaisuutta purkaa samalla. Uutta olisi ehdotukseni siitä, että alueellinen suunnitteluyksikkö olisivat ERVA-alueet eli yliopistosairaala-aluetta. Tämän perusrakenteen varaan sitten suunniteltaisiin alueellinen palvelujen tarjonta. ERVA-alueet vastaisivat erityistason hoidosta, tutkimuksesta sekä alueellisesta suunnittelusta. Suunnittelujärjestelmä perustuisi sopimusyhteiskunnan periaatteisiin. Valtiovalta tekisi sopimukset ERVA-alueiden kanssa. Sairaanhoitopiireistä (yhdistäen pieniä keskenään) tehtäisiin sotepiirejä, jotka vastaisivat peruspalveluista.(5)

Viitteet

(1) Petra Kinnula, Teemu Malmi, Erkki Vauramo: Sisältöä soteuudistukseen. Kaks-tutkimus 2014
 http://www.kaks.fi/sites/default/files/TutkJulk_78_net.pdf

(2) Tuottavuutta pohdin taannoin viime kesänä blogikirjoituksessani: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/07/sote-uudistusta-arvioitava-myos.html

(3) Erkki Vauramo nosti tämän vanhustenhuollon laitospainotteisuuden esille jo syksyllä 2013 Soteran tutkimusryhmän julkistamissa raporteissa. Tein aiheesta blogikirjoituksen: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/03/vanhukset-ylos-sangyistaan.html

(4) Tein itse seikkaperäisen kirjoituksen valtion ohjauksesta. Kirjoituksessa päädyin siihen, että valtion ohjaus on vuosien varrella vähentynyt merkittävästi.
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/01/valtion-ohjaus-ei-kasvanut-vaan.html



(5) Pentti Arajärvi otsikoi HS:n mielipidekirjoituksensa 3.3.2014: "Unohdetaan sote - otetaan erva." Hänen mielestä voitaisiin unohtaa sote ja rakentaa kaksiportainen järjestelmä, jossa erva-piirit ja kunnat muodostavat kaksi palvelujen järjestäjätahoa. Ervalla siirtyy järjestämisvastuu palveluista, joita kunta ei halua tai kykene hoitamaan. Asia ratkaistaisiin kunnan ja ervan välisissä neuvotteluissa.  Niin tässä on sukulaisuutta esittämääni malliin. Sopimuksia voitaisiin tehdä valtion, kunnan ja ervan kesken. Tämä malli mahdollistaisi myös nämä yllä esitetyn Kinnula, Malmi, Vauramon raportin suunnitteluperiaateiden toteuttamisen.







 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti