sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Julkea sektori ja itsekkäät byrokraatit

Solita Think Tank -ryhmä kokosi 12 kohdan remonttilistan julkishallinnon digitalisoimiseksi

  1. Tarvitsemme vahvan keulakuvan politiikan huipulta johtamaan yhteiskuntamme sähköistymistä. Nyt sellainen puuttuu.
  2. Julkishallinnon palveluiden digitalisoiminen edellyttää puoluepolitiikan yläpuolelle nousemista. Politiikkaa ohjaavat voimakkaat puolueiden ja erilaisten näkemysten jakolinjat, joita pitäisi saada murrettua.
  3. Julkishallinto tarvitsee muutosjohtajia, joilla on aito valta ja mandaatti tehdä päätöksiä.
  4. Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä on tehostettava. Julkishallinto ei tulevaisuudessa voi vastata kaikesta palvelutuotannosta, vaan osa palveluista tuotetaan yksityisellä sektorilla.
  5. Yhteiskunnan rakenteet tulee päivittää nykypäivään sopiviksi. Vanhat rakenteet eivät tue tai mahdollista digitaalisia toimintoja.
  6. Tulevaisuuteen on suunnattava kehittyvän yhteiskunnan ehdoilla. Mökin mummo ei voi olla benchmark tulevaisuuden toiminnoille. Ne, jotka eivät voi käyttää digitaalisia palveluita, palvellaan toisin.
  7. Yhteiskuntamme kaipaa asennemuutosta – pelko ja vääristyneet arvot johtavat digitaalisuuden ja sähköisten toimintojen vastustamiseen.
  8. Julkishallinnon prosessit ja toiminnot on digitalisoitava hallitusti. Se mahdollistaa sähköisen asioinnin sekä kustannustehokkaiden ja toimivien palveluiden tuottamisen.
  9. Tarvitsemme koordinointia yhteisten järjestelmien hankkimiseen ja kehittämiseen. Päällekkäisistä toiminnoista on päästävä eroon. On luotava kansallinen infrastruktuuri ja järjestelmät, joita voidaan monistaa eri toimijoille eri toimialoilla.
  10. Palveluketjut digitalisoituvat, mutta kaikkia palveluita ei jatkossakaan kannata sähköistää. Sähköisiin palveluihin tarvitaan riittävän suuri käyttäjämassa. Julkishallinnon palvelukulttuuri kaipaa muutosta. Sähköisten asiointipalvelujen tulee olla helppokäyttöisiä ja helposti saavutettavia. Niitä on kehitettävä ennen kaikkea käyttäjien eli kansalaisten tarpeista lähtien.
  11. Kansalaisten sähköinen identiteetti ja tunnistautuminen vaativat ratkaisuja, jotta digitaalisia palveluita voidaan hyödyntää saumattomasti läpi koko yhteiskunnan.
  12. Joukkoistaminen tuo uusia mahdollisuuksia myös julkishallinnon palvelukehitykseen.
Lue koko Solita Think Tankin loppuraportti 02
Solita_Think_Tank_2_loppuraportti_small
- See more at: http://www.solita.fi/think-tank/?sthash.b88JG1hY.mjjo#sthash.b88JG1hY.A0D80uNR.dpuf

Julkea sektoriJulkea sektori ja oman edun tavoittelu. "Julkinen sektori voi auttaa yhteiskuntaa kukoistamaan, mutta pahimmillaan se ajaa vain omaa etuaan. ”On kysyttävä, onko olemassa nykyistä tehokkaampia keinoja järjestää julkinen palveluntuotanto. Ja onko kykyä nykyistä paremmin huolehtia siitä, että julkinen sektori palvelee kansalaisia eikä ensisijaisesti itseään”, Wiberg kirjoittaa. Julkisen valinnan teoria osoitti jo 1960-luvulla, että byrokratialla on syy ja halu pitää huolta omista eduistaan. Muun muassa mahdollisimman monien asioiden määrittely viranomaistoiminnoksi pönkittää julkisen sektorin asemaa ja sulkee yksityisen kilpailun pois. Byrokratian oman edun tavoittelu on johtanut julkisen sektorin olennaiseen laajentumiseen viime vuosikymmeninä. Pelkkä palveluiden kysynnän kasvu ei selitä laajentumista. ”Meidän on korkea aika kyseenalaistaa julkisesta sektorista koituvat kustannukset ja hyödyt sekä tarkastella avoimin mielin saammeko julkiselta sektorilta sitä, mitä tavoittelemme”, Wiberg kirjoittaa. Vaikka poliitikot pyrkisivät suitsimaan byrokratiaa, byrokraatit ovat etulyöntiasemassa: virkamies tietää enemmän virastonsa tuotantoprosesseista kuin rahoittajat. Siksi byrokratian valvonta on vaikeaa."

Solita Think Tank -ryhmä kokosi 12 kohdan remonttilistan julkishallinnon digitalisoimiseksi

  1. Tarvitsemme vahvan keulakuvan politiikan huipulta johtamaan yhteiskuntamme sähköistymistä. Nyt sellainen puuttuu.
  2. Julkishallinnon palveluiden digitalisoiminen edellyttää puoluepolitiikan yläpuolelle nousemista. Politiikkaa ohjaavat voimakkaat puolueiden ja erilaisten näkemysten jakolinjat, joita pitäisi saada murrettua.
  3. Julkishallinto tarvitsee muutosjohtajia, joilla on aito valta ja mandaatti tehdä päätöksiä.
  4. Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä on tehostettava. Julkishallinto ei tulevaisuudessa voi vastata kaikesta palvelutuotannosta, vaan osa palveluista tuotetaan yksityisellä sektorilla.
  5. Yhteiskunnan rakenteet tulee päivittää nykypäivään sopiviksi. Vanhat rakenteet eivät tue tai mahdollista digitaalisia toimintoja.
  6. Tulevaisuuteen on suunnattava kehittyvän yhteiskunnan ehdoilla. Mökin mummo ei voi olla benchmark tulevaisuuden toiminnoille. Ne, jotka eivät voi käyttää digitaalisia palveluita, palvellaan toisin.
  7. Yhteiskuntamme kaipaa asennemuutosta – pelko ja vääristyneet arvot johtavat digitaalisuuden ja sähköisten toimintojen vastustamiseen.
  8. Julkishallinnon prosessit ja toiminnot on digitalisoitava hallitusti. Se mahdollistaa sähköisen asioinnin sekä kustannustehokkaiden ja toimivien palveluiden tuottamisen.
  9. Tarvitsemme koordinointia yhteisten järjestelmien hankkimiseen ja kehittämiseen. Päällekkäisistä toiminnoista on päästävä eroon. On luotava kansallinen infrastruktuuri ja järjestelmät, joita voidaan monistaa eri toimijoille eri toimialoilla.
  10. Palveluketjut digitalisoituvat, mutta kaikkia palveluita ei jatkossakaan kannata sähköistää. Sähköisiin palveluihin tarvitaan riittävän suuri käyttäjämassa. Julkishallinnon palvelukulttuuri kaipaa muutosta. Sähköisten asiointipalvelujen tulee olla helppokäyttöisiä ja helposti saavutettavia. Niitä on kehitettävä ennen kaikkea käyttäjien eli kansalaisten tarpeista lähtien.
  11. Kansalaisten sähköinen identiteetti ja tunnistautuminen vaativat ratkaisuja, jotta digitaalisia palveluita voidaan hyödyntää saumattomasti läpi koko yhteiskunnan.
  12. Joukkoistaminen tuo uusia mahdollisuuksia myös julkishallinnon palvelukehitykseen.
Lue koko Solita Think Tankin loppuraportti 02
Solita_Think_Tank_2_loppuraportti_small
- See more at: http://www.solita.fi/think-tank/?sthash.b88JG1hY.mjjo#sthash.b88JG1hY.A0D80uNR.dpuf
EVAn pamfletti.  Edellä esitetty sitaatti on EVAn tuoreen julkaisun lehdistötiedotteesta. Eva julkaisi tovi sitten pamfletin "Julkea sektori - näin byrokratia vaalii omia etujaan". (1) Järjestö sai jonkin verran palstatilaa lehdistössä, mutta kunnon keskustelua aiheesta ei syntynyt. YLEn A-Talk tarttui aiheeseen 25.9.14 ja kutsui tunnin keskusteluun pamfletin kirjoittajan prof. Matti Wibergin lisäksi, Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan, Tuomas Pöystin, kansanedustaja Tuija Braxin (Eduskunnan tarkastusvaliokunta) ja Salon kaupunginjohtajan, Antti Rantakallion. Wibergin tuomio itsekkäille oman edun ajaja - byrokraateille ei saanut keskustelijoilta varauksetonta hyväksyntää. Valtiolla ja kunnilla tulosohjaus ei ole riittävää, puuttuvat vaikuttavuusmittarit ja johtamisessakin on ongelmia. Kansalaisvalvontakin ontuu. Hankintaosaaminenkin ontuu. Toive tehokkuuden, avoimuuden, vaikuttavuuden lisääntymiseen nähtiin tietotekniikalla.  Ei vain virkamiehet, vaan poliitikot saivat keskustelijoilta kyytiä.

Helppo totuus.  EVAn pamfletissa kerrotaan helpon ja osittain muunnellun totuuden avulla se, että byrokraatit oman edun tavoittelussaan ja osaamattomuudessaan aiheuttavat valtion byrokratian hallitsemattoman kasvun ja tehottomuuden. Professori Wiberg on "huippututkimusyksikön" jäsen. Valitettavasti tuo jäsenyys ei kanavoidu pamflettiin. Tarkoituksenmukaiset sitaatit jopa vuosikymmenten takaisista tutkimuksista sekä osittaiset tilastopoiminnat antavat muunnellun, helpon totuuden julkisesta byrokratiasta. Pamfletista puuttuu täysin suomalaisen hyvinvointivaltion analyysi. Byrokratian leimalla (ks. myös pamfletin leimasinkuva ohessa) niputetaan  yhteen henkilöt ylimmästä poliitikosta aina palveluja tuottavaan lääkäriin, hoitajaan, opettajaan jne. Byrokratiaksi ja byrokraateiksi niputetaan poliitikot, johtavat virkamiehet, lainvalmistelijat, toteuttajat ja valvojat sekä koko julkinen palvelujärjestelmä (kuten sosiaali-ajaterveystoimi ja opetustoimi).  Byrokraatti nähdään virkamieheksi, joka oman etunsa nimissä käyttää valtaa joka suuntaan, erityisesti poliitikkojen ja eduskunnan suuntaan. Lobbarit ovat byrokraattien kumppaneita. Komentoketjut ovat rikkinäisiä ja palvelevat nekin byrokraattien omaa etua. Vasta sivulla 76 viitataan Max Weberiin ja hänen käsitykseensä ihanteellisesta virkamiehestä, joka on neutraali byrokratian osa, ratas koneistossa. Wiberg tulkitsee: "Weber tarkoitti byrokratialla oman aikansa rationaalista, järkeen ja objektiivisuuteen perustuvaa johtamistapaa." Väitän, että valtaosin virkamiehet toimivat tai pyrkivät toimimaan tuon Weberin periaatteen mukaisesti. Suomalaisten virkamiesten korruptoituneisuus on koko maailman aihaisimpia. Väitän myös, että nykyaikainen hyvinvointivaltio on myös kansalaisille palveluja tuottava toimija. Palvelut pyritään tuottamaan asiakkaalle mahdollisimman laadukkaina.  Tällaisen toiminnan  lainalaisuuksia Wiberg ei käsittele lainkaan. Pamfletti tuo esille ns. helpon totuuden, osittain jopa muunnellun totuuden. (2)

Edunsaalistus. Wiberg toteaa (s.70-71): "Edunsaalistus on toimintaa, jolla toimija yrittää hankkia jollakin markkinalla itselleen hyötyä ja voittoa valmistamatta mitään tuotetta, tuottamatta itse mitään arvoa tai hyötyä tai muuten panostamatta yhteiskuntaan. Siinä on kyse pikemminkin kakun palan leikkaamisesta itselle kuin kakun koon kasvattamisesta.... Edunsaalistus merkitsee voimavarojen investoimista monopoliaseman saavuttamiseksi. Siitä seuraa yhteiskunnalle hyvinvointitappioita, sillä aina joku maksaa toisten itselleen saalistamat edut." Wiberg kuvaa selkeästi epätaydellisen kilpailun ongelmat. Edunsaalistusta on myös Wibergin perustelut siitä, miksi soteuudistuksessa pitäisi turvata yksityisille palvelujen tuottajille riittävät toimintamahdollisuudet. Wiberg perustelee, että julkinen terveydenhuolto toimii virastojen ehdoilla. Yksityinen terveydenhuolto pitäisi vapauttaa tästä monopolin ikeestä. Tuleva sote-järjestelmä ei siis takaa yksityisille palvelujen tuottajille riittäviä edun saalistamisen mahdollisuuksia.  Tästä olen vahvasti toista mieltä. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ei saa jättää yksityisten edunsaalistajien kentäksi, koska kilpailu on epätäydellistä kansalaisen, asiakkaan, potilaan kannalta. (3)

Jotain hyvääkin...On muutama asia, joista olen Wibergin kanssa samaa mieltä. Komitealaitos pitäisi elvyttää suurten yhteiskunnallisten uudistusten valmistelufoorumina. Yhteiskunnallisten palvelujen tulosten ja vaikuttavuuden mittaaminen tulisi olla systemaattinen osa niin valtion kuin kuntienkin toimintaa. Sote-uudistuksessa tämä nousee avaintekijäksi. Poliitikkojen ja virkamiesten roolit pitäisi selkeyttää. Nyt ne ovat sekoittuneet pahasti ja näin myös uudistusten valmistelu ja toteutus takkuavat ja ulkoiset lobbarit pääsevät suljetusti vaikuttamaan päätöksentekoon. Avoimuus päätöksenteossa ja mitattavuus päätöksissä kulkevat käsi kädessä.

Solita_Think_Tank_2_loppuraportti_smallJulkista hallintoa ollaan tehostamassa ja uusimassa ominkin keinoin. On liuta lyhenteitä uudistuksissa kuten KEHU jne. Näistä olen kirjoittanut aikaisemmissa blogikirjoituksissani. (4)  On myös monenlaisia puheenvuoroja esitetty julkisen hallinnon uudistamiseksi.  Think Tank- pamfletti julkistettiin joitakin aikoja sitten, jossa julkisten palvelujen sähköistäminen oli avainteemana. Huoliksi koettiin vahvojen keulakuvien puute, poliittiset erimielisyydet, vanhentuneet rakenteet, hallitsematon tekeminen. (5) HS:ssä puolestaan Juhana Vartiainen ja Kari Hämäläinen vieraskynässään kirjoittivat (27.9.2014) uudistuksia edeltävien kokeilujen systematisoinnista. "Osallistujia kokeiluun valittaessa voitaisiin hyödyntää helposti todennettavaa ulkopuolista valintakriteeriä. Kriteereistä ehdottomasti luotettavin on satunnaistaminen. Tällöin kaikki kokeilua edeltävät ryhmäerot ovat satunnaisia ja kokeilun jälkeiset erot kertovat vain kokeiltavasta toimenpiteestä." (6)

Pamfletin totuus. Wikipedia lainaa Nykysuomen sanakirjaa ja toteaa: "Pamfletti tarkoittaa kiistakirjaa tai kiistakirjoitusta. Tavallisesti pamfletilla tarkoitetaan jotain ajankohtaista ilmiötä koskevaa ohuehkoa kirjaa. Pamfletti on nimensä mukaisesti kriittinen ja usein asioita kärkevästi käsittelevä. Pamfletissa kirjoittaja esittää suoraan omia mielipiteitään ja kannanottojaan." Tämä pitää paikkansa EVAn raportin osalta. EVAn raporttia ei voida pitää ajatushautomona (Think Tank). "Ajatushautomo, joskus myös ajatusmylly tai ajatuspaja, (engl. think tank)('think'= ajatella, 'tank'=säiliö) on kokoontuminen, tutkimuslaitos tai muu organisaatio, joka kehittää ideoita ja ehdotuksia poliittisten, taloudellisten tai sotilaallisten kysymysten ratkaisemiseksi. Ajatusmyllyt koostuvat yleensä korkean tason tutkimukselle omistautuneista yksilöistä, jotka hyödyntävät tiiviistä yhteistyöstä koituvia synergiaetuja, tai vallan edustajista. Ajatushautomoista on joskus myös käytetty nimitystä 'keskustelufoorumi'. (Wikipedian määritelmä). EVAn pamflettia ei voi myöskään pitää tutkimuksena. Se ei täytä tutkimuksen eettisiä tunnusmerkkejä.

Itsekkäät byrokraatit. Jos hypoteesi on, että julkinen sektori on täynnä itsekkäitä byrokraatteja, pitäisi tuo hypoteesi avata, mallintaa. Poliitikon toiminnan ihanteen tulisi olla aattellisuus ja oman poliittisen "kotinsa" periaatteiden vaaliminen kaikessa toiminnassaan. Poliitikko voi olla itsekäs ajamalla omaa valtaetuansa, edistämällä toimillaan omaa hyvinvointia ja saamalla toimillaan erilaisia palkkioita. Poliittisen tahdon valmistelija ja toteuttaja virkamiehenä (esim. ministeriön virkamies) tulee toteuttaa weberiläisiä ihanteita. Lääkärin tulee toimia lääkärin etiikan mukaisesti jne. Itsekkyyden vastavoimia ovat lait, asetukset, normit ja eettiset periaatteet. En tunnustaudu itsekkääksi byrokraatiksi.










  • Tarvitsemme vahvan keulakuvan politiikan huipulta johtamaan yhteiskuntamme sähköistymistä. Nyt sellainen puuttuu.
  • Julkishallinnon palveluiden digitalisoiminen edellyttää puoluepolitiikan yläpuolelle nousemista. Politiikkaa ohjaavat voimakkaat puolueiden ja erilaisten näkemysten jakolinjat, joita pitäisi saada murrettua.
  • Julkishallinto tarvitsee muutosjohtajia, joilla on aito valta ja mandaatti tehdä päätöksiä.
  • Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä on tehostettava. Julkishallinto ei tulevaisuudessa voi vastata kaikesta palvelutuotannosta, vaan osa palveluista tuotetaan yksityisellä sektorilla.
  • Yhteiskunnan rakenteet tulee päivittää nykypäivään sopiviksi. Vanhat rakenteet eivät tue tai mahdollista digitaalisia toimintoja.
  • Tulevaisuuteen on suunnattava kehittyvän yhteiskunnan ehdoilla. Mökin mummo ei voi olla benchmark tulevaisuuden toiminnoille. Ne, jotka eivät voi käyttää digitaalisia palveluita, palvellaan toisin.
  • Yhteiskuntamme kaipaa asennemuutosta – pelko ja vääristyneet arvot johtavat digitaalisuuden ja sähköisten toimintojen vastustamiseen.
  • Julkishallinnon prosessit ja toiminnot on digitalisoitava hallitusti. Se mahdollistaa sähköisen asioinnin sekä kustannustehokkaiden ja toimivien palveluiden tuottamisen.
  • Tarvitsemme koordinointia yhteisten järjestelmien hankkimiseen ja kehittämiseen. Päällekkäisistä toiminnoista on päästävä eroon. On luotava kansallinen infrastruktuuri ja järjestelmät, joita voidaan monistaa eri toimijoille eri toimialoilla.
  • Palveluketjut digitalisoituvat, mutta kaikkia palveluita ei jatkossakaan kannata sähköistää. Sähköisiin palveluihin tarvitaan riittävän suuri käyttäjämassa. Julkishallinnon palvelukulttuuri kaipaa muutosta. Sähköisten asiointipalvelujen tulee olla helppokäyttöisiä ja helposti saavutettavia. Niitä on kehitettävä ennen kaikkea käyttäjien eli kansalaisten tarpeista lähtien.
  • Kansalaisten sähköinen identiteetti ja tunnistautuminen vaativat ratkaisuja, jotta digitaalisia palveluita voidaan hyödyntää saumattomasti läpi koko yhteiskunnan.
  • Joukkoistaminen tuo uusia mahdollisuuksia myös julkishallinnon palvelukehitykseen.
  • - See more at: http://www.solita.fi/think-tank/?sthash.b88JG1hY.mjjo#sthash.b88JG1hY.9OnsppbZ.dpuf

    Viitteet

    (1) Matti Wiberg: Julkea sektori - näin byrokratia vaalii omia etujaan, EVA-pamfletti 2014: http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2014/09/Julkea-sektori.pdf
    - mielenkiintoinen uutinen 15.9.2014: Prof. Wiberg syyttää mediaa:  "Professori syyttää median käyttävän vale-asiantuntijoita, pop-up -velhoja, hölöttäjiä"
    http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/pajatus%20holotys%20kupla-25556

    (2) Byrokratian ja byrokraatin käsitteet. Wikipediassa on tiivistettynä esitetty byrokratian ja byrokraatin käsitteet.  http://fi.wiktionary.org/wiki/byrokraatti; http://fi.wikipedia.org/wiki/Byrokratia; 
    Huumori-Hikipediassa on myös kerrottu vastaavat käsitteet karrikoidusti: http://hikipedia.info/wiki/Byrokraatti
    Virkamiesetiikasta on VM:n julkaisu: http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/06_valtion_tyomarkkinalaitos/20140206Valtio/name.jsp

    (3) Sote: valinnanvapaus ja yksityisten palvelujen rooli
    * Aiheesta olen kirjoittanut aikaisemmin:
    http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/06/valinnanvapaus-sotessa-ei-pelkka-uskon.html
    - http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/06/soteuudistus-ei-olekaan-aivan-helppo.html
    - http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/11/iloinen-veronmaksaja-ja-sotemarkkinat.html
    * Kelassa tehty tutkimus aiheesta byrokraatti vai asiakaspalvelija.https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/14133/Tutkimuksia106.pdf?sequence=1

    Solita Think Tank -ryhmä kokosi 12 kohdan remonttilistan julkishallinnon digitalisoimiseksi

    1. Tarvitsemme vahvan keulakuvan politiikan huipulta johtamaan yhteiskuntamme sähköistymistä. Nyt sellainen puuttuu.
    2. Julkishallinnon palveluiden digitalisoiminen edellyttää puoluepolitiikan yläpuolelle nousemista. Politiikkaa ohjaavat voimakkaat puolueiden ja erilaisten näkemysten jakolinjat, joita pitäisi saada murrettua.
    3. Julkishallinto tarvitsee muutosjohtajia, joilla on aito valta ja mandaatti tehdä päätöksiä.
    4. Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä on tehostettava. Julkishallinto ei tulevaisuudessa voi vastata kaikesta palvelutuotannosta, vaan osa palveluista tuotetaan yksityisellä sektorilla.
    5. Yhteiskunnan rakenteet tulee päivittää nykypäivään sopiviksi. Vanhat rakenteet eivät tue tai mahdollista digitaalisia toimintoja.
    6. Tulevaisuuteen on suunnattava kehittyvän yhteiskunnan ehdoilla. Mökin mummo ei voi olla benchmark tulevaisuuden toiminnoille. Ne, jotka eivät voi käyttää digitaalisia palveluita, palvellaan toisin.
    7. Yhteiskuntamme kaipaa asennemuutosta – pelko ja vääristyneet arvot johtavat digitaalisuuden ja sähköisten toimintojen vastustamiseen.
    8. Julkishallinnon prosessit ja toiminnot on digitalisoitava hallitusti. Se mahdollistaa sähköisen asioinnin sekä kustannustehokkaiden ja toimivien palveluiden tuottamisen.
    9. Tarvitsemme koordinointia yhteisten järjestelmien hankkimiseen ja kehittämiseen. Päällekkäisistä toiminnoista on päästävä eroon. On luotava kansallinen infrastruktuuri ja järjestelmät, joita voidaan monistaa eri toimijoille eri toimialoilla.
    10. Palveluketjut digitalisoituvat, mutta kaikkia palveluita ei jatkossakaan kannata sähköistää. Sähköisiin palveluihin tarvitaan riittävän suuri käyttäjämassa. Julkishallinnon palvelukulttuuri kaipaa muutosta. Sähköisten asiointipalvelujen tulee olla helppokäyttöisiä ja helposti saavutettavia. Niitä on kehitettävä ennen kaikkea käyttäjien eli kansalaisten tarpeista lähtien.
    11. Kansalaisten sähköinen identiteetti ja tunnistautuminen vaativat ratkaisuja, jotta digitaalisia palveluita voidaan hyödyntää saumattomasti läpi koko yhteiskunnan.
    12. Joukkoistaminen tuo uusia mahdollisuuksia myös julkishallinnon palvelukehitykseen.
    Lue koko Solita Think Tankin loppuraportti 02
    Solita_Think_Tank_2_loppuraportti_small
    - See more at: http://www.solita.fi/think-tank/?sthash.b88JG1hY.mjjo#sthash.b88JG1hY.A0D80uNR.dpuf
    * Tuoreessa Hoiva&Terveys-lehdessä aihetta pohtii Nordean pääekonimisti Aki Kangasharju: "Kilpailun puute luo innovaatiorajoitteen". Kangasharju on samoilla linjoilla EVA-laisten kanssa, mutta pohtii aihetta monipuolisesti. "Jos kilpailua ei sallita, ja tehokkuutta tavoitellaan kiertämällä se esitetyllä mallilla (siis sote-järjestämislain mallilla), niin rajoitteista pitää tehdä oikeasti pitäviä. (siis rahoitusrajoitteista). Ongelmaksi Kangasharjukin näkee alueelliset erot ja mahdollisuudet yleensä luoda kilpailutilanteita muuta kuin suurissa kaupungeissa. (Hoiva&Terveys 6-7.14, s. 10-11)

    (4) Julkisen hallinnon pohdintaa Ollin blogikirjoituksissa:
    - http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/08/alykkyytta-julkiseen-organisaatioon.html
    http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/04/valtionhallinnon-siilot-nurin-ehdotus.html
    - http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/03/valtion-keskushallintouudistus-ei-kai.html
    - http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/02/pirulliset-ongelmat-sotessa-ei-helppoja.html

    (5) Think Tank 2, Solita 2014:  http://www.solita.fi/think-tank/?sthash.b88JG1hY.mjjo
    - Digitaalisen vallankumouksen mahdollisuuksia olen pohtinut taannoin lokakuussa 2013:
    http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/10/digitaalinen-vallankumous-sote-alalle.html

    (6) Juhana Vartiainen, Kari Hämäläinen: Satunnaistaminen antaisi tietoa politiikan perustaksi, HS vieraskynä 27.9.2014: http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Satunnaistaminen+antaisi+tietoa+politiikan+perustaksi/a1411740799092

    Ei kommentteja:

    Lähetä kommentti