Sote-uudistuksessa säästämisen ja investointitarpeiden ristiriita, päivitys 28.9.2014

Säästää pitäisi, mutta... Sote-uudistuksessa toiminnalliselta kannalta suuressa mitassa pyritään tehostamaan toimintoja ja säästämään kustannuksissa. THL:n tuore vaikuttavuuden arviointiraporttikin kertoo, että uudistuksessa soteintegraatio voi "maltillisesti hidastaa sosiaali- ja terveydenhuollon noettokustannusten kasvuvauhtia, arviolta 0-1 tai 0-2,4 prosenttia." (1). Raportin mukaan palvelujen  tarve ja voimavarat ovat epätasapainossa sote-alueittain. Toimintojen integraatio ei välttämättä tuo mukanaan säästöjä. Palvelutuotannon mittakaavaetujen hakemisessakaan ei ole itsestään selviä säästömahdollisuuksia. Arvioijat toteavat, että suuria säästöjä ei ole mahdollista tehdä ilman puuttumista kansalaisten subjektiivisiin oikeuksiin.

Investoida pitää, jotta voidaan säästää. THL:n raportissa ei keskitytä sote-uudistuksen vaatimiin
investointeihin. Niiden osuus palvelutuotannon kokonaiskustannuksista ei ehkä ole prosentuaalisesti suuri. Euroina investoinnit ovat suuria ja niiden  heijastusvaikutukset voivat olla todella merkittäviä. Uudistuksessa ei ole pohdittu siirtymävaiheen, investointien toteuttamisvaiheen vaikutuksia asiakas- ja potilasturvallisuuteen. Jo nyt epäselvä tilanne vaikuttaa palvelutuotannon kehittämiseen.

Deloitte-raportti 2014, s. 9: nykyjärjestelmien arvio

Tietojärjestelmät tiensä päässä - investoida pitää. Sote-toiminta on tunnetusti tietointensiivistä työtä. Ilman toimivia tietojärjestelmiä ei selvitä. Uutisvirrassa ja somen keskustelupalstoilla tulee jatkuvasti ilmi nykyisten tietojärjestelmien puutteita. Sosiaali- ja terveydenhuollon konsuiltointia harjoittava yhtiö, Deloitte julkisti syyskuussa 2014 raportin: "Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasjärjestelmät Suomessa. Kohti älykkäitä ja yhteentoimivia ratkaisuja". (2). Raportin mukaan IT-markkinat ovat Suomessa erittäin keskittyneitä. Raportti perustui asiantuntijahaastatteluihin, joissa nykyjärjestelmät saivat runsaasti kritiikkiä. Järjestelmien luotettavuus, helppokäyttöisyys ja toimintavarmuus ontui. Erityisen huonosti nykyjärjestelmissä toteutuvat päätöksenteon tuki, jatkokehittämisen helppous, taloudellisuus sekä tietojen siirrettävyys järjestelmien välillä. Sekä järjestelmille että järjestelmätoimittajien palvelukyvylle annettiin asteikolla 4-10 tyydyttävä arvosana 6,6-6,7.

Monitoimittajamalli vs. yksitoimittajamalli. Viisaasti investoitaessa IT-infraan, voidaan saada itse IT-kustannuksissa säästöjä pidemmällä aikavälillä. Vältytään päällekkäisiltä huonosti yhteensopivilta järjestelmiltä ja niiden jatkuvilta "paikkaus"-investoinneilta. Viisaasti investoitaessa it-infraan, saadaan myös aikaan varsinaisessa toiminnassa säästöjä. Niin tämä tietysti edellyttää samaan aikaan toiminnan muuttamista. Deloitten raportissa tiivistetysti liputetaan monitoimittajamallin perään kuten vaikkapa Kuntaliiton VAKAVA-projektissakin on päädytty.(3) Pääkaupunkiseudun Apottihankkeessa on otettu täysin päinvastainen strategia - yksitoimittajamalli.(4)

Sote-uudistuksessa on mahdollisuuksia IT-uudistuksiin. THL:n asiantuntijaryhmä linjaa seuraavat mahdollisuudet ja haasteet (pointit lainattu tiivistäen raportin sivulta 3):

• alueilla muodostuu yhteen toimiva tietohallinto
• muutosten teolla niukasti aikaa ja kustannuksiin varautumisen aika on lyhyt
• tietojärjestelmien uudistamisessa huomattavia mahdollisuuksia mutta myös huomattavia riskejä
• tiedonhallintaa uudistettava, mutta alkuvuosina ei saada kaikkea arvioinnissa ja seurannassa tarvittavaa tietoa
• tiedon vertailukelpoisuus riski
• asiakas- ja potilastietojen rekisterinpitovastuu sotealueille hyvä asia, mutta vaatii toimeenpanossa työtä.

Tietojärjestelmien uudistamisen tarve ja logiikka ovat olleet blogikirjoitukseni keskiössä aika ajoin. Soten tietojärjestelmähistoria on jo pitkä ja historian taakka on nyt esillä huolestuttavassa määrin.  (5).

Päivitys 28.9.2014: Säästämisen vaikeus. Osmo Soininvaara pohtii tätä asiaa blogissaan. Kannattaa katsoa Oden mietteet ja kommentit. Säästäminen on todella haaste sotemaailmassa, kun lait, asetukset, hoidon tarve osoittavat viisareita kasvun suuntaan.  http://www.soininvaara.fi/2014/09/26/aloitteellisuutta-saastoihin/

Viitteet:

(1) THL: päätösten tueksi 1.2014: SOTE viidelle alueelle - vaikutusten ennakkoarviointi: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116717/PT1_2014_verkko.pdf?sequence=1

(2) Deloitte: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas-ja potilasjärjestelmät Suomessa. Kohti älykkäitä ja yhteentoimivia ratkaisuja 2014:http://www2.deloitte.com/content/dam/Deloitte/fi/Documents/life-sciences-health-care/Deloitte_Sote asiakas- ja potilastietojärjestelmät Suomessa.pd

(3) Suomen kuntaliiton VAKAVA-projekti: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tapahtumat/aineisto/2014/2014-06-11-sosiaali-ja-terveydenhuollon-kokonaisarkkitehtuuriseminaari/Documents/3_Vainio_Rannaheimo.pdf

(4) Apottia olen seurannut blogikirjoituksissani. 26.9.2014 päivitin asiaa viimeksi. Loppusuoralla on kaksi ulkomaista toimittajaa. Yksitoimittajamalli on edelleen voimissaan. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/12/apotin-kandidaatit-selville-5122013.html
HS:n tuoreessa artikkelissa pohditaan Apottia säästämisen kannalta. Laskelmat osoittaisivat, että hanke tulee tuottamaan säästöjä. http://www.hs.fi/kaupunki/Uusi+potilastietoj%C3%A4rjestelm%C3%A4+Apotti+on+kalliimpi+kuin+lastensairaala/a1410819352109?utm_content=bufferbd4f9&utm_m

(5) Olln aikaisempia tuumailuja aiheesta ovat esimerkiksi seuraavat blogikirjoitukset:
- IT:n investointipommi: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/05/uusilla-sote-alueilla-tulossa-it.html
- potilaskertomusjärjestelmien historiallisen taustan pohdintamme Mikko Nenosen kanssa heinäkuulta 2014: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/07/kihveli-soikoon-terveydenhuollon.html
- tuottavuutta voidaan lisätä II-investointien avulla: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/01/sotepalveluihin-tuottavuutta-ict.html
- IT-hankkeissa voidaan myös onnistua: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/09/it-hankkeissa-voidaan-onnistuakin.html