sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Terveyserot: pirullinen poliittinen ongelma, päivitys 9.4.2015

Kuva HS:n artikkelista 26.8.2014, viite 1
Terveyserot ovat kestoaihe sosiaali- ja terveyspoliittisessa keskustelussa. Myös sote-uudistuksessa vannotaan, että yksi uudistuksen motiivi on terveyserojen kaventaminen. Kaksi tuoretta tutkimusta avaa tätä keskustelua tarkasti mitattuun suuntaan. Noin viikko sitten lehdistössä vahvasti uutisoitu tutkimus suurten kaupunkien terveyseroista ja kaupunkien sisäisistä terveyseroista oli monin tavoin esillä. (1) Positiivisten lukemien kaupungeissa ihmiset tietysti olivat tyytyväisiä ja korostivat kaupungiosien ihmisten myönteisiä elintapoja jne. Negatiivisten lukemien kaupungeissa  pohdokset olivat synkempiä. Oheiseen taulukkoon on havainnollistettu HS:n uutisoimana keskeisten sairausryhmien eroja kaupungeittain. Kaupungiosittaiset erot paljastavat mielestäni erään selvittävän muuttujan, jota tämä tutkimus ei ota huomioon kuin pohdintavaiheessa. Ehkäistävissä olevat ennenaikaiset elinvuodet- indikaattori (PYLL) saa positivisimman (alhaisimman) lukeman Helsingin Östersundomissa ja kielteisimmän (korkeimman) lukuarvon Turun Varissuolla. Tosin tämän Varissuon kaupunginosan edelle menevät asunnottomien ryhmä kaikissa kaupungeissa. (2) Asuinpaikan sijasta oleellisempi selittävä tekijä on sosioekonomiset erot. Sosiaaliryhmien väliset elinajaodotteen erot ovat suuria ja ne ovat kasvaneet. Tästä kokonaisuudesta on ilmestynyt kokooma-artikkeli "Terveyserot terveyspoliittisena kysymyksenä" (3). Tuoreessa lääkärilehdessä julkaistussa tutkimusessa "koulutusryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot ovat edelleen suuria". (4) Koulutus puolestaan on yhteydessä sosioekonisen aseman kanssa.

Terveyserojen kaventaminen on "pirullinen ongelma". (5) Ei auta pelkästään se, että tehdään hyvää ja monipuolista epidemiologista tutkimusta. Ei auta myöskään pelkkä indikaattorien rakentaminen ja niiden julkistaminen määrävälein eri medioissa. On  löydettävä sosiaali- ja terveyspolitiikan keinot ongelman pirullisuuden voittamiseksi. ("Terveys kaikissa politiikoissa"-periaate, 6). Sote-uudistuksen avulla voidaan kaventaa eriarvoisuutta palvelujen tarjonnassa ja tätä kautta edistää heikommassa asemassa olevien henkilöiden mahdollisuuksia saada ongelmiinsa sote-palvelujen avulla apua. (7) Tämä ei vain riitä. Tarvitaan kansallista ja alueellista/kunnallista poliitiikkaa, jossa hyvinvointiasiat nostetaan esille. Ehkä ei kaupunginosa tai kylä ole kuitenkaan se politiikan teon avainalue, koska demokratia ja kunnan toimet eivät toteudu tuolla tasolla. Sosioekonomisia eroja on myös kaupunginosien ja kylien sisällä.  Tiedolla johtaminen on myös tässä yhteydessä haaste. Muutokset ovat hitaita, kaikki aineisto ei taivu kunnanosatasolle tai pienten välilukujen kuntiin (mm. satunnaisuustekijä).Niin oma aktiivisuus on myös tärkeä asia. Koulutustaso ja oman terveyden edistäminen ovat yhteydessä toisiinsa. Mitä alhaisempi on koulutustaso, sitä todennäköisemmin myös elintatavat ovat heikot. Myös hakeutuminen hoitoon on yhteydessä koulutustason kanssa. Tosin myös miesten aktiivisuus hoitoon hakeutumisessa on heikompaa kuin naisten aktiivisuus.(8) Päivitys 16.10.2014: Syöpäsairauksien sosioekonomisia eroja on myös tutkittu. Osin koulutustaso ja elintavat vaikuttavat myös, mutta osa syöpäsairauksista on selvästi korkean elintason sairauksia. (9).

Päivitys 9.4.2015: Mediuutiset Terveyseroilla on nähty tuoreessa tutkimushankkeessa yhteyksiä äänestyskäyttäytymiseen. Ollin kommentti: Aikanaan niputettiin asiat yhteen käsitteellä "vieraantuminen". Paljon luettu ja siteerattu kirja oli Joachim Israelin teos Vieraantuminen. (Alkuperäisteos: Alienation: Från Marx till modern sosiologi. En makrososiologisk studie, 1971, suom. 1974)
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/akatemiatutkija+kasvavat+terveyserot+voivat+nakya+poliittisessa+kayttaytymisessa/a1057482

Viitteet

(1) Kaupunkein terveyseroista tehdyn tutkimuksen uutisointia on koottu tähän viitteeseen:
Suomalaisilla on liian hyvä käsitys julkisesta terveydenhuollosta. Tätä mieltä on Itä-Suomen yliopiston terveyspolitiikan professori Ilkka Vohlonen.
"Esimerkiksi Pohjois-Espoossa ja Tampereella syöpä on iso ongelma tietyillä alueilla. Tämä todennäköisesti johtuu siitä, että hoidon järjestämisessä on syystä tai toisesta viivettä, tai sitten ihmiset eivät yksinkertaisesti hakeudu hoitoon."
Vohlosen mukaan Suomessa tuudittaudutaan siihen, että koko maan elinajanodote kehittyy oikeaan suuntaan. Hän arvioi, että kaupunkien sisällä terveyserot voivat jopa kasvaa.
Kaupunginosien terveystilanteita verrataan Itä-Suomen yliopiston ja Finnish Consulting Groupin tällä viikolla julkaistavassa tutkimuksessa. Siinä on kartoitettu alueittain kuolinsyiden mukaan, miten monta elinvuotta menetetään ennen aikojaan Suomen suurimmissa kaupungeissa.
Ennenaikaiseksi kuolemaksi on laskettu henkilön kuolema alle 70-vuotiaana.
Tutkimuksen perusteella kuudesta suurimmasta kaupungista pienimmät kaupunginosakohtaiset erot olivat vuosina 2006–2010 Vantaalla ja suurimmat Helsingissä.
Suhteellisesti eniten elinvuosia menetettiin Turun Varissuolla ja vähiten Tampereen pohjoisessa kaupunginosassa.
Espoonlahden seudulla asuvat ovat Leena Urvaksen mukaan hyvin aktiivisia. Hän uskoo, että tämä näkyy terveydessä. Maanantaina Urvas kävi terveysasemalla.
Espoon Odilammella asuva Vesa-Pekka Kopakkala suomii Pohjois-Espoon palveluita. "Kaupunki on jättänyt alueen hunningolle moneen muuhun alueeseen verrattuna."
Tutkimuksessa Pohjois-Espoo nousee esiin selvästi keskimääräistä korkeamman syöpäkuolleisuuden takia. Kalajärvellä tieto syöpäkuolleisuudesta ihmetytti maanantaina.
"Tämä tuli yllätyksenä. Varsin terveitä ihmiset täällä tuntuvat olevan", sanoo alueella 17 vuotta asunut Vesa-Pekka Kopakkala.
Terveysasemakaan ei saanut asiakkailtaan moitteita.
"Varasin tänään kaksi lääkäriaikaa lapsilleni. Molemmat ajat järjestyivät heti samalle päivälle", Kaisa Isopahkala kertoo.
Espoon tervein väki asuu tutkimuksen mukaan Espoonlahden seudulta. Asukkaat arvelevat, että tuloksissa näkyy paikallisten ahkera harrastaminen ja virkeä elämänasenne.
Sitä mieltä on myös espoonlahtelainen Lasse Lähde, joka on puheenjohtajana Etelä-Suomen syöpäyhdistyksen Espoon osastossa. 67-vuotias Lähde on sairastanut neljä syöpää.
"Espoonlahdessa vietetään harrastuspitoista elämää. Tuntumani mukaan ihmiset, jotka katselevat elämässä eteenpäin ja suunnittelevat tulevaa, selviävät vastoinkäymisistä paremmin kuin murehtijat."
Jessica Schachner kehuu Espoonlahden terveysasemaa. "Olen joutunut käymään täällä aika usein. Toiminta täällä on aina hyvää ja henkilökunta asiantuntevaa."
Syöpäkuolleisuuden lisäksi tutkijat löysivät merkittävää alueellista vaihtelua muun muassa alkoholiperäisiin sairauksiin ja itsemurhiin kuolleiden osuuksissa. Itsemurhia tilastoitiin paljon Oulussa, ja alkoholin takia eniten elinvuosia menetettiin Helsingin keskisessä suurpiirissä eli Pitkänsillan ja Koskelan välisellä alueella.
"Helsingin keskisen suurpiirin alkoholikuolemien osuus on suurempi kuin yhdessäkään kaupunginosassa Pietarissa", sanoo Finnish Consulting Groupin Mikko Vienonen.
"Suomessa usein ajatellaan, että vaikka meillä juodaan, niin Venäjällä vasta ryypätäänkin. Tämä havainto muuttaa sitä käsitystä. Näyttää siltä, ettei meillä ole ainoatakaan ilmansuuntaa, minne voisi rintaa röyhistellä."
Vienosen mukaan alkoholikuolleisuuden ja itsemurhien määrien vaihtelua selittävät monin paikoin sosiaaliset tekijät.
"Yhteiskunnan jakautuminen näkyy selvästi tuloksissa. Jotkut liikkuvat entistä enemmän ja toiset eivät kohta juuri lainkaan. Hyvätuloiset polttavat aiempaa vähemmän, mutta ammattikoulun pihalla tupakka palaa melkein entiseen malliin."
Koko maassa on tutkimuksen mukaan selvät erot miesten ja naisten kuolleisuudessa. Vohlosen mukaan suomalaiset naiset ovat ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien määrässä pohjoismaista keskitasoa, kun taas miesten lukemat ovat selvästi keskiarvoa heikompia.
Sukupuolten eroja selittävät osittain kulttuuriset seikat ja käyttäytymismallit. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan miehet kuolevat keskimäärin nuorempina kuin naiset, koska joutuvat naisia useammin tapaturmiin ja käyttävät enemmän alkoholia sekä tupakkaa.
Suurten kaupunkien sisällä on enemmän terveyseroja kuin niiden välillä.
Yleislääkäri-lehdessä keskiviikkona julkaistu artikkeli käsittelee terveyseroja ehkäistävissä olevien, ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien avulla. Tutkitusta kuudesta kaupungista paras tilanne on Espoossa ja huonoin Turussa.
Aiemmin aihetta ei ole tutkittu tällä menetelmällä kaupunginosittain. Kyse ei ole kuolleisuusluvuista.
–  Tässä ei ole laskettu ruumiita, vaan menetettyä elämää. Sitä, että ennenaikaisesti hukataan inhimillistä pääomaa, kertoo tutkija, lääketieteen ja kirurgian tohtori Mikko Vienonen STT:lle.
Tutkimuksessa on määritelty laskennalliseksi eliniäksi 70 vuotta, johon verrataan toteutuneita elinikiä. Kansankielellä voi puhua ennenaikaisista ja turhista kuolemista.
– Tutkimuksessa on katsottu syitä, mihin ihmiset ennenaikaisesti kuolevat. Sen perusteella voidaan pohtia, voidaanko ne ennaltaehkäistä. Samat keinot toki pätevät yli 70-vuotiaisiinkin, Vienonen valottaa.
Hänen mukaansa suurimpien kaupunkien sisällä olevat erot ovat yllättävän suuria, kun tutkitaan ehkäistävissä olevia kuolemia. Tutkimuksessa ilmeni, että paljon on myös ongelmaisia osoitteettomia kansalaisia, esimerkiksi Helsingissä 17 000 ja Oulussakin tuhatkunta.
Hän toivoo tietojen antavan poliitikoille pohdittavaa.
–  Niissä voi piillä tärkein syy paljon puhuttuun kestävyysvajeeseen. Voimavarojen tuhlausta voidaan vähentää, kun tajutaan sairauksien ehkäistävyys.
Vienosen mukaan kyse ei ole siitä, pääseekö vastaanotolle vai ei. Enimmät ongelmat liittyvät elintapoihin, joista alkoholin käyttö on vaikein ja kasvavin. Tutkimuksessa oli mukana kuolinsyissä myös pahanlaatuiset kasvaimet, verenkiertoelinten sairaudet, tapaturmat ja itsemurhat.
– Esimerkiksi nuorten itsemurhat näkyvät ennenaikaisesti menetettyjen vuosien lukumäärässä. Vanhojen kohdalla ne eivät sitä heilauta, jos ennenaikaisuudeksi katsotaan 70 vuoden raja.
Alkoholi taas liittyy niin sairauksiin, tapaturmiin kuin itsemurhiinkin. Miesten ja naisten erot ovat myös suuret.
Tutkimuksen teki Itä-Suomen yliopiston johdolla Finnish Consulting Group. Siinä olivat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu.
TS–STT
 http://www.hs.fi/kotimaa/Suomen+suurimpien+kaupunkien+sis%C3%A4ll%C3%A4+on+valtavia+terveyseroja/a1408975561061
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/669372/Terveyserot+nakyvat+eniten+kaupunkien+sisalla++Turussa+huono+tilanne


Tampereella ja Pohjois-Espoossa menetetään poikkeuksellisen paljon elinvuosia ennenaikaisesti syövän takia.
Kolmen sairaimman Tampereen kaupunginosan menetykset ovat jopa 40 prosenttia enemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa keskimäärin. Taysissa arvioidaan tuloksen johtuvan siitä, että potilaat hakeutuvat myöhäisessä vaiheessa hoitoon. 
Tutkijaryhmä selvitti syöpäkuolemien suhteen suuria kaupunkeja kaupunginosittain. 
– Tampereella on kolme kaupunginosaa, joissa nämä menetykset ovat 30-40 prosenttia suuremmat kuin kaupungeissa keskimäärin, kertoo tutkija Mikko Vienonen Helsingissä Kuntatalolla.
Nämä kolme suurpiiriä ovat Keskinen, Koillinen ja Luoteinen suuralue. Erot ovat suhteessa terveimpään kaupunginosaan, Pohjois-Tampereeseen, kaksinkertaiset.
Ennalta menetettyjä, ehkäistävissä olleita elinvuosia menetettiin Keskisellä alueella 2845 kappaletta viidessä vuodessa. Koillisen suurpiirin alueella vastaava luku on 1490 ja Luoteisella 485.
Tutkijakielellä, eli PYLL-indeksillä sanottuna, ennalta menetettyjen elinvuosien määrä on Keskisellä alueella 889 vuotta yhden vuoden aikana 100 000 asukasta kohden, Koillisella 865 ja Luoteisella 888.
Keskisellä alueella väestön koko 2008 vuoden mukaan oli noin 64 000, Koillisen noin 34 500, Luoteisen vajaa 11 000 ja Pohjoisen alle neljä ja puoli tuhatta.

Hoitoon hakeudutaan myöhään  

Taysissa tulos hämmentää, mutta syitäkin osattiin arvioida.

– Kun olemme tehneet tutkimusta, niin aika monella oire on ollut pidempään, varsinkin miehillä. On saattanut olla verivirtsaisuutta ja vaimot sanovat, että mene sitten lääkäriin, kun on vessanpytty punaisena, sanoo Taysin syöpäsairaalan ylilääkäri Pirkko Kellokumpu-Lehtinen
Hämärän peittoon jää, miksi juuri Tampereella hoitoon hakeudutaan myöhemmin kuin muualla. Tämä on suuri ongelma.
– Tietyssä osassa syöpiä liika odottaminen aiheuttaa sen, että syöpä pääsee kasvamaan odotusaikana, selventää Kellokumpu-Lehtinen.
Keskustan heikoissa tuloksissa ylilääkäri näkee logiikan.
– Keskusta on alue, johon eläkeikää lähellä olevat muuttavat ja heillä on enemmän syöpää.
Toisaalta muiden kaupunkien keskusta-alueille tällaisiin lukuihin ei päästä. 
– Tilanne kehittyy siihen, että hyväkään hoito ei enää auta eli tätä hoitoketjua pitää todellakin katsoa tarkkaan ja Tampereella on siinä katsomisen paikka, toteaa tutkija Vienonen. 

Pohjois-Espoossa karmea yllätys

Muissa kaupungeissa riittää silti tarkkailtavaa, sillä Helsingin Pohjoisessa suurpiirissä, Turun Pansio-Jyrkkälä -alueella ja Pohjois-Espoossa luvut ovat Tampereen sairaimpien kaupunginosien luokkaa.
– Pohjois-Espoossa syöpämenetykset olivat kaksinkertaiset muuhun Espooseen verrattuna, Vienonen huomauttaa. 
Pohjois-Espoossa, jossa asukasmäärä ylsi reiluun 10 000 vuonna 2008, menetettiin viiden vuoden seurantajaksolla 500 elinvuotta syövän takia alle 70-vuotiaiden joukossa.
Pohjoisessa Helsingissä (väkiluku 2008 noin 41 000) vastaava luku on 1755 vuotta ja Pansio-Jyrkkälässä (väestön koko reilu 9000) 395 vuotta. 
Tutkimuksessa on käyty läpi kaupunginosittain suuret kaupungit vuosina 2006 - 2010 alle 70-vuotiaiden osalta. Pirkanmaalla on tällä vuosikymmenellä skarpattu.
– Vaikka viiden vuoden takaiseen meillä on noussut potilasmäärät 30 prosenttia, niin olemme hioneet prosesseja. Piirin hallitus päätti 2010, että syövän hoitojonot täytyy saada kuriin ja tällöin saimme toistakymmentä hoitajaa ja viisi lääkärinvirkaa. Tämä oli suuri panostus, ylilääkäri kiittää.
Syöpähoitojen osalta Taysissa vain yksi sadasta potilaasta odottaa lääkäriin pääsyä yli 4 viikkoa. Viisi vuotta sitten joka yhdeksäskymmenes potilas odotti yli neljä viikkoa. Käytännössä jonotusaika on puolittunut. 
Syöpätulokset ovat osa laajempaa PYLL-tutkimusta, jonka tulokset julkaistiin tänään keskiviikkona Yleislääkäri-lehdessä.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/jarkyttava-yllatys-syopatilastoissa-tampereella-ja-pohjois-espoossa-kuollaan-ennenaikaisesti/4277576

(2) Ilkka Vohlonen, Mikko Vienonen, Veli Koistinen: Ehkäistävissä olevat ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet (PYLL) Suomen suurissa kaupungeissa 2006-2010: Alustavia tuloksia kaupunginosittain. Yleislääkäri 5/2014 http://files.kotisivukone.com/gpfinland.kotisivukone.com/Yleislaakari-lehdet/yleislaakari_5_14.html



(3) Marita Sihto, Hannele Palosuo: Terveyserot terveyspoliittisena kysymyksenä, teoksessa Marita Sihto etc: Terveyspoliiikan perusta ja käytäntö, Tampere 2013, ss. 223 - 239; tästä teoksesta tein arvion blogissani 2013: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/06/terveyspolitiikan-perusta.html
Päivitys 10.10.2014: Tuore uutisvirrasta poimittu juttu Englannista osoittaa sosioekonomisen aseman ja sen muutoksen yhteydet terveyseroihin. "Talouskriisi syventää terveyseroja Euroopassa": http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=15157/news_db=web_lehti2009/type=1/ref=rss

(4) Kirsi Talala, Tommi Härkänen, Tuija Martelin, Sakari Karvonen, Tomi Mäki-Opas, Kristiina Manderbacka, Jaana Suvisaari, Päivi Sainio, Harri Rissanen, Otto Ruokolainen, Antero Heloma, Seppo Koskinen: Koulutusryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot ovat edelleen suuria, Suomen lääkärilehti 36/2014 : "Tulokset. Kouloutusryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot olivat huomattavat useimpien osoittimien mukaan. Ylimmässä koulutusryhmässä tilanne oli paras ja alimmassa koulutusryhmässä huonoin. Miesten ja naisten pitkäaikaissairastavuuden koulutusryhmittäiset erot kaventuivat. Miehillä myös koetun terveyden ja naisilla oppimiskyvyn koulutusryhmittäiset erot kaventouivat. Kasvisten käytön, kävelyvaikeuksienm, työkyvyn, riittämätämättömän toimeentulon ja työttömyyden yleisyyden koulutusryhmien jyrkät erot säilyivät ennallaan. Tupakoinni n koulutusryhmittäiset erot kasvoivat naisilla, kun enintäään perusasteen kouloutuksen suoritttaneiden tupakointi yleistyi ja korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden tupakointi väheni."
tieteessä

http://www.laakarilehti.fi/files/nostot/nosto36_1.pdf

(5) Pirullisista ongelmista on julkaistu tutkimus, jonka arvioin taannoin blogissani. Tässä on ote kirjoituksestani:  Pirulliset ongelmat ovat puolestaan monimuotoisia (kompleksisia) kuten esim. kuntarakenteen muuttaminen.  Ongelma on vaikeasti määriteltävissä. Sen ratkaisut eivät ole lopullisia, ei oikeita tai vääriä. Pirulliset ongelmat ovat myös ainutlaatuisia ja uusia. Myös ratkaisuihin liittyvät toimintatavat ovat ainutkertaisia. Ratkaisuja voi olla useita ja usein löydetään tilanteeseen paras mahdollinen tai vähiten huono ratkaisu. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/02/pirulliset-ongelmat-sotessa-ei-helppoja.html

(6) Terveys kaikissa politiikoissa -periaatetta yritettiin ajaa 2000-luvun alkupuolella monella rintamalla läpi politiikan kentälle. Tulokset eivät olleet mairittelevia. STM:n ylijohtaja Tapani Melkas (nyt eläkkeellä) oli tämän aatteen ahkera edusmies. Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä vuodelta 2013 on Melkaksen artikkeli aiheesta. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/104426/melkas.pdf?sequence=2

(7) Kansainvälisissä vertailuissa on todettu, että suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on poikkeuksellisen eriarvoinen. Erityisesti nostetaan esille perusterveydenhuollon lääkärikäynnit. Niin taustanahan on hyväosaisten mahdollisuudet käyttää työterveydenhuoltoa ja yksityistä terveydenhuoltoa. http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/1326

(8) Kansalaisen/asiakkaan/potilaan oma aktiivisuus on haaste, josta kirjoitin jo 2012 blogissani:  http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/01/potilaan-oma-vastuu-ei-kovin.html

(9) Päivitys 16.10.2014: Syöpäsairauksissa ilmenee myös sosioekonomisia eroja.: "Syöpien ilmaantuvuudessa ja syöpäkuolleisuudessa on eroja alueiden ja väestöryhmien kesken. Syitä eroihin on useita: syövän riskitekijöille altistuminen vaihtelee väestöryhmittäin ja ihmisen sosiaalinen tausta on yhteydessä terveystietoisuuteen, asenteisiin ja käyttäytymiseen. Myös tutkimuksiin ja hoitoon pääsyssä on alueellista vaihtelua, vaikka Suomessa terveydenhuoltojärjestelmä onkin lähtökohtaisesti tasa-arvoinen. Syövän hoidon järjestämiseen ja hoitokäytäntöihin saattaa lisäksi liittyä sellaisia alueellisia eroja, jotka vaikuttavat hoidon tuloksellisuuteen väestötasolla." (Sakari Karjalainen, Nea Malila: Sosioekonomiset erot ja syöpä, SLL-verkkolehti 16.10.2014)


 http://www.laakarilehti.fi/kommentti/index.html?opcode=show/news_id=15170/news_db=web_lehti2009/type=7/ref=rss 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti