keskiviikko 27. joulukuuta 2017

Meri-Lapin ja "Meri-Mehiläisen" tarina vasta alkumetreillä, päivitys 3.12.2021 - ulkoistuksen purku?



Länsi-Pohjan soten toimialuekonsepti
Länsi-Pohjan soten valmisteluaineistoa, liite 1

Päivitys 3.12.2021: Kuntalehti 30.11.2021: Sairaanhoitopiiri haki kunnilta salaa jättiulkoistuksen purkua - kuntien puututtua peliin peruu hakemukset. https://kuntalehti.fi/uutiset/sairaanhoitopiiri-haki-salaa-meri-lapin-soten-jattiulkoistuksen-purkua/

Päivitys 28.11.2021: Yle-uutinen 27.11.2021. Sairaanhoitopiiri haki salaa Länsi-Pohjan miljardiulkoistuksen purkua – hakemus jätettiin keväällä omistajakunniltakin piilossa.Valtava soteulkoistus Meri-Lapissa on jälleen tapetilla. Sairaanhoitopiiri hakee purkua omille ulkoistamispäätöksilleen, mutta asiat on valmisteltu salaisina, eikä niistä ole kerrottu edes sopimusosapuolille. https://yle.fi/uutiset/3-12204730

Länsi-Pohjan sote ei ole mikään uusi hanke. (1) Hankkeen valmistelu alkoi alueen kuntien ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin yhteisprojektina vuonna 2016. Sisällöllisesti tehtiin varsin perusteellista työtä, miten voidaan yhdistää perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto ja erikoissairaanhoito. Mukaan tulivat kaikki alueen shp:n kunnat. Tervola sitoutui mukaan vain erikoissairaanhoidon osalta. Kokonaisuus siis näytti upeasti siltä, mitä muuallakin oltiin suunnittelemassa - kaikki samaan laariin. Erona tälle suunnittelulle oli, että välittömästi sisällön suunnittelun jälkeen tehtiin vaihtoehtoisia organisointimalleja. Näistä yksi malli oli kokonaisulkoistus. KPMG oli valittu konsultiksi kokonaisuuteen mukaan lukien kilpailutus. Ennen kilpailutusta saivat markkinoiden potentiaaliset yksityiset toimijat esitellä toimintaansa valmisteluprojektille. Mehiläinen, Terveystalo, Attendo, Pihlajalinna ja Coronaria saivat siis esittelymahdollisuuden. Netissä oleva asiakirja-aineisto ei kerro, oliko tuolloin jo kilpailutus käynnissä. Jos oli, niin kyse oli silloin neuvottelumenettelyyn perustuvasta kilpailutuksesta. Nämä olivat siis valikoituneet mukaan. Muilla yksityisillä yrityksillä ei ollut mahdollisuuksia osallistua tällaiseen kattavaan palvelun tarjontaan.

Samaan aikaan Länsi-Pohjan valmistelun kanssa oli jo käynnistetty maakunta-sotevalmistelut. Myös  tuli ilmi STM:n kaksi oleellista valmistelutyötä: laajan päivystyksen valmistelu 12 päivystyssairaaloineen ilman Länsi-Pohjaa, kera Rovaniemen sekä myös kaavailut erikoissairaanhoidon hoitojen keskittämisestä (kuten synnytysten keskittäminen harvempiin toimipisteisiin - siis ennen muuta vähintään näihin 12 laajan  päivystyksen sairaalaan). (2) Ja vielä kaiken lisäksi VM yhdessä STM:n kanssa julkisti maakuntien kustannus-säästölaskelmat, jotka eivät mairitelleet Lappia. (3) Kun tähän vielä lisätään vuosikausia kestänyt kilpajuoksu Kemin ja Rovaniemen välillä siitä, voiko Länsi-Pohja jatkaa täyden palvelun shp:nä, niin täysi poliittinen soppa oli valmis.

Paikalliset poliitikot perinteisesti rakastavat suuria rakennuksia, monumentteja sekä sitä, että kaikki palvelut on saatava mahdollisimman läheltä. Rakennukset ilmentävät valtaa. Sairaalarakennusten pyörittäminen puolestaan edellyttävät tietysti myös suurta määrää henkilökuntaa. Sairaala on merkittävä työllistäjä pienellä paikkakunnalla - miksei suurellakin. Uhka palvelujen heikentämisestä tai niiden siirtämisestä matkojen päähän on helposti lanseerattavissa paikkakunnan asukkaille. Oheinen tuore kuva koko Suomen kansalaisten näkemyksistä näyttää sen, että huoli on muuallakin palvelujen heikkenemisestä kuin pelkästään Länsi-Pohjassa. (4)

"Pörriäiset". Markkinoiden suuret nimet - kutsutaan niitä nyt sitten pörriäisiksi ovat aistineet jo jonkin aikaa, että nyt on ns. markkinarako. Pihlajalinna aloitti tämän uudenlaisen markkinoistamisen. Ei tarjota enää pieniä paloja terveydenhuoltoa vaan koko paketti sosiaalihuoltoineen väestövastuullisesti. Konseptilla on monta hyvää puolta. Se rauhoittaa kansalaiset. Palvelut saadaan entisellä tavalla. Kyltti vain vaihtuu ulko-ovessa. Palvelut pitää tuottaa laaja-alaisesti, joten entinen henkilöstökin uskoo työpaikkojensa säilyvän. Usko on myös vahva siinä, että julkinen on tehoton ja yksityinen tehokas. Tullaan siis säästämään rahaa. Poliitikot onnistuvat säilyttämään nahkansa, kun palvelut jäävät paikkakunnalle ja vielä täysmääräisinä. Viisi pörriäistä hääräsivät Länsipohjalaisten kimpussa ja kertoivat, miten he hoitaisivat kokonaisuuden säästäen kaikki palvelut ja säästäen rahaa. Samaan aikaan jatkui mitä eriskummallisiin poliittisiin vedätyksiin etenevä valinnanvapauskiistely. Tämä ei lisännyt paikallispoliitikkojen uskoa valtakunnan tason toimijoihin tippaakaan. Näin lopputulos oli selvä. Ei kun nimet paperiin kilpailun voittajan kanssa. 15 vuoden sopimuksella pistettiin pystyyn uusi yhteisyritys, jonka omistusosuus Mehiläiselle tuli 88% ja alueen kunnille loput. (5)

"Meri-Mehiläinen". Luulen vain niin, että tämä sotepeli ei ole vielä loppuun käyty. Valtio hieroo kynsiään ja hakee tapoja, miten uutta "MeriMehiläistä" ja Meri-Lapin kuntia voidaan vielä ojentaa. Ensinnäkin laajan päivystyksen ja erikoissairaanhoidon keskittämisen normit tulevat ennemmin tai myöhemmin vaikuttamaan "MeriMehiläisen" palvelupalettiin: vaativammat anestesiassa suoritettavat leikkaukset ja synnytykset siirtyvät Rovaniemelle tai Ouluun. Samalla tietysti yritys joutuu irtisanomaan henkilökuntaa vastaavasti. Toinen vaikeista yhtälöistä on sotepalvelujen siirtyminen maakunnille.En ole juristi, mutta jotenkin ihmettelen, miten sopimusosapuolten käy. Jäävätkö alueen kunnat sopimusosapuoliksi MeriMehiläiseen vai siirtyykö osaomistus maakunnalle? Tai miten käy rahavirtojen. Jääkö osaomistus alueen kunnille, mutta samaan aikaan siirtyy muiden kuntien tapaan palvelujen järjestämisvastuu ja niitä vastaavat rahat maakunnalle? Vielä on viimeisenä mahdollisuutena perustuslakivaliokunta lausuntoineen. Voiko pääomistajana toimia yksityinen yritys koko sotelle. Miten voidaan 15 vuoden aikana varmistaa, että alueen kuntien kansalaiset saavat tasavertaiset palvelut muihin kansalaisiin verrattuna? Pahin skenaario tästä kaikesta on, että palvelut hiipuvat, henkilöstöä joudutaan irtisanomaan ja kansalaiset joutuvat sittenkin hakemaan tarvitsemiaan palveluja Rovaniemeltä tai Oulusta. Eikä ole edes säästetty.

Näyttää edelleen siltä, että tässä sotevalmistelussa ja suunnitellussa uudistuksessa on vakava järjestelmävirhe. Sen tunnistin kirjoituksessani lokakuussa 2017 ja joudun edelleen toistamaan tuon havainnon. (6)

Päivitys 5.2.2018:  Yle uutisoi, että kilpailutus on menossa markkinaoikeuteen. Haastajana on kilpailun yksi häviäjistä, Pihlajalinna oy.
https://yle.fi/uutiset/3-10058894

Päivitys 26.1.2018: Uusi käänne. Kilpailutus tehty väärin perustein. Markkinaoikeus ratkaisee, meneekö kilpailutus uusiksi.
Lännen Median haastatteleman Halosen mukaan yhteisyrityksen taival voi kaatua siihen, ettei sote-palveluiden ulkoistamista kilpailutettu koko EU:n alueella.

– EU-hankintailmoituksen tekemättä jättäminen on vakava virhe. Markkinaoikeus on jo aiemmin kumonnut hankintapäätöksiä, jotka on kilpailutettu vain kansallisesti, vaikka laki olisi vaatinut EU-laajuista ilmoitusta.
– Käytännössä hankintailmoitusvirhe todennäköisesti johtaa hankintapäätöksen kumoamiseen ja velvollisuuteen kilpailuttaa hankinta uudelleen, Halonen sanoo.

https://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kotimaa/meri-lapin-sote-kilpailutettiin-vaarin-koko-paatos-uhkaa-kaatua-oikeudessa/

Päivitys 28.12.2017: FB:n puolella Jouni Laurila kommentoi seuraavasti: 

Keskittämisinto on ollut suurta tässä maassa. Laskettu sopivat laskelmat, mutta kuten Norjan tutkimuksessa kävi ilmi säästöt eivät toteudu, mutta palvelu potilaille vaikeutuu. Kaikelle toiminnalle on olemassa optimi koko jolloinka toimii parhaiten, ei liian suuri eikä liian pieni. Päivystyksen järjestäminen pitäisi muistaa ottaa huomioon. Itse tuon sairaalan asioita en tunne niin että voisin siihen paljoa sanoa. Onko mahdettu hakea sitä oikeaa toimintaprofiilia? Onko siitä ollut arvioita olemassa?

Ollin kommentti Jounille: Nuo kaksi viimeistä kysymystä askarruttivat minuakin. En käynyt aineistoja hirveän tarkkaan läpi, mutta jäi tuntuma, että ei olisi haettu uusia toimintamuotoja tai oikeaa profiilia. Jäin myös oudoksumaan sitä, että ns. selvityshenkilöt kriisipaikassa olivat puhdasverisiä poliitikkoja. Olisin kaivannut joukkoon myös alan ammattilaisia. Pohdiskelin myös, miksi ei kurkotettu väestövastuussa laajemmalle alueelle - jopa Ruotsikin on aivan nurkan takana. Päivystys ja synnytykset ovat myös mielenkiintoinen yhtälö. Ennen puhuttiin, että alle 300 synnytyksen sairaalaa ei saisi olla. Nyt on nostettu minimiä ylöspäin. En tunne laskentaperusteita. Kysehän on siitä, mikä riski otetaan ja sallitaan eri vaihtoehdoissa. 
Dr Jouni vastaa: Synnytykset vaativat päivystäjäksi, gynekologin, lastenlääkärin ja anestesialääkärin sekä muu henkilökunta. Ongelma on lääkärien määrä. Monessa ei ole koskaan ollut tarpeeksi. Ei tarpeeksi virkoja, eikä haluta mennä töihin, koska perhe ja muu sosiaalinen elämä vaatii sen että on myös vapaata aikaa. Olen ollut useamman kerran näissä pienissä sairaaloissa töissä ja ongelma ovat isot. Lasten kanssa kun ei saisi tulla virheitä. Vaikuttavat melkein 100 vuotta.

Matti Rimpelä kommentoi toisaalla FB:n puolella tuota markkinoistumista, valtion ohjausta ja vakavaa järjestelmävirhettä seuraavasti:  

"Vakavaa järjestelmävirhettä voitaisiin sote-tapauksessa kutsua esimerkiksi 'kehittymättömiksi markkinoiksi', pienessä mittakaavassa sama kuin Neuvostoliiton muuttuessa takaisin Venäjäksi. Tähän taisi Hiilamon Heikki viitata jo varhaisessa vaiheessa. Suomen vahva valtio ja aikaisemmin hyvin toiminut kuntien toimeenpanorakenne on pitkään ollut malka pääomasijoittajien silmissä. Olennaista on ollut tuon toimeenpanorakenteen murtaminen yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien kaventamisen kanssa. Jälkimmisellä tarkoitan keskittämistä ongelmasuunttautuneisiin asiakkuuksiin. Keinoksi keksittiin soten irroittaminen kunnista, ihan sama mihin suuntaan, kunhan saatiin irti kunnista. Näin hajoitettin vanha tuotantorakenne ja siirryttiin kehittymättämiin markkinoihin. Seuraava tehtävä on ollut jatkaa tätä vaihetta mahdollisimman pitkään ja siinäkin on onnistuttu aika hyvin. Pääomasijoittajat ovat saaneet riittävästi aikaa testata erilaisia strategioita. Samalla julkinen valta on koko ajan heikentynyt. Kun jossakin vaiheessa on saatu uusi hallintarakenne toimimaan, on se auttamattomasti liian heikko maakunnissa ja valtionhallinnossa voidakseen merkittävästi ohjata kehityksen suuntaan. Olemme väistämättä siirtymässä markkinavetoisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Olisiko tämä viisasta tunnustaa ja keskittyä kehittämään sen vaatimia rahoitus-, ohjaus- ja valvontajärjestelmiä?"

Viitteet

(1) Länsi-Pohjan soten valmisteluaineistoa: http://www.lpshp.fi/fi/ajankohtaista-3/lansi-pohjan-sote-projekti/tietoa-projektista/aineistoa.html

(2) Laaja päivystys:
- http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ymparivuorokautinen-paivystyshoito-sairaaloihin-terveyskeskuksiin-paivaaikainen-kiireellinen-hoito
- http://stm.fi/paivystys:  Kiireellisestä hoidosta ja päivystyksestä säädetään terveydenhuoltolaissa:Terveydenhuoltolaki 1326/2010 sekä päivystysasetuksessa:
(3) Kirjoitin sote-kustannuksista ja säästöistä marraskuussa 2017: Päädyin ennusteissa kolmijakoon: 1) usko, että säästöjä saadaan aikaan eivätkä ne koidu haitaksi palveluille, 2) toivo, että näin kävisi, 3) epäusko, että näin kävisi.
https://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/11/soten-kustannukset-ja-saastot.html
- VM:n ja STM:n laskelmassa maaliskuulta 2017 ei juuri voittajia ollut maakunnissa: Lappi joutuisi kovalle säästökuurille useimpien muiden maakuntien tapaan. Kirjoitin oman arvioni asiasta toukokuussa 2017 kirjaani (Nylander 2017, s. 154):




Taulukon perusteella valtaosalla maakunnista on edessä koko palvelujärjestelmän uudelleenarvio kustannusten vähentämisen kannalta. Näyttää siltä, että laskelmassa siirtymäkauden jälkeen 2024 voittajia ovat Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Pohjanmaa. Muu maakunnat ovat häviäjiä. Kustannusten osalta on löydettävissä kahdenlaista toimenpideohjelmaa ja niiden kombinaatiot: 1) kustannussäästölinja ajautuu vähin erin kohden mahdottomuutta (ei ole, mistä säästää), 2) suoriutumistehokkuuden ja tuoton lisäämisen linja – tehokkuuden lisäämisellä ei ole periaatteessa kattoa (tehokkuudelle/ tuottavuudelle ei ole muuta kuin inhimillinen katto). Kolmas linja on edetä jollain kombinaatiolla. 


 (4) Kansalaisgallup: Kansalaisten arviot, minkälaiset mahdollisuudet soteuudistuksen jälkeen on saada palveluita. http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.218770

(5) Meri-Lapin tie mediassa:
- https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/kemin-kaupunginvaltuusto-paatti-ulkoistaa-sairaanhoidon-mehilaiselle/
- https://yle.fi/uutiset/3-9983812
- https://yle.fi/uutiset/3-9991682
- https://yle.fi/uutiset/3-9896499

(6) Vakava järjestelmävirhe:
https://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/10/vakava-jarjestelmavirhe-onko-sote.html