sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Vahvasta kunnasta vahvaan maakuntaan - suo siellä ja vetelä täällä, päivitys 5.4.2018

HS-kuva 25.3.2018: osa pormestareista puuttuu kuvasta
"Helsingin poliitikot pelkäävät kaappausta". "Pormestarien nekemysten mukaan kaupungeilta viedään valta sote-maakuntauudistuksessa. Ja juuri niiden pitäisi kannatella Suomea." ( https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005616248.html)
Hesari uutisoi jälleen Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren maakunta-sotekritiikistä. 26.3.2018 on luvassa Helsingiltä kattava lausunto uudistuskokonaisuudesta. Nyt Vapaavuori on koonnut koko pormestarikaartin mukaan tähän kritiikkiin.


Helsinki - kritiikin tausta on selvä. Kaupungit (kuten muutkin kunnat) menettävät valtaotteensa soteen niin sisällöllisesti kuin rahavirtojenkin osalta. On myös moneen kertaan todettu, että uudistuksen seurauksena valta siirtyy noin 300 kunnalta 18 maakunnalle. Väestöpohja kasvaa ja mahdollisuudet hoitaa tehtäviä paranevat oleellisesti. Toisaalta Helsingin väestöpohja on riittävä palveluiden järjestämiseen.  Hesarin uutisessa otetaan esille viisi maakunta-soteuudistuksen huolenaihetta:
  1. Uudistuksen tavoitteet eivät täyty. Helsingin palveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnalle. Varsinaiset hallitusohjelman tavoitteet eivät kuitenkaan toteutuisi. Vastakritiikkikin tiedetään: Maakunta vastaa jatkossa järjestämisestä ja siitä, että tavoitteet tulevat toteutumaan.
  2. Helsinkiläiset eivät tule kuulluksi. Nykymallissa helsinkiläinen voi ottaa suoraan yhteyttä kunnan päätöksentekijöihin ja virkamiehiin. Uudessa mallissa tämä tie poistuu ja maakunta etäännyttää kansalaisia päätöksenteosta. Vastakritiikkikin tiedetään: Suuret kaupungit saavat äänensä kuuluviin maakuntahallinnossa vähintäänkin painoarvonsa osalta.
  3. Hallitus unohti megatrendit. Kaupungistuminen on megatrendi. Helsingin pormestarit eivät usko, että maakuntahallinnossa ymmärrettäisiin Helsingin haasteita. Tämä liittyy myös elinkeinopolitiikkaa ja siihen, että tältä osin päätösvalta siirtyy voimallisesti maakunnalle. Nyt se on jakautunut valtion (TEM-elyt) ja kuntien kesken. Vastakritiikki on tiedossa: Megatrendi on tiedostettu.
  4. Helsingillä on erityisongelmia, joiden hoitaminen vaikeutuu. Erityisongelmilla viitataan alueelliseen eriarvoistumiseen sekä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten palveluiden turvaamiseen. Pormestarit pelkäävät, että kaupunkisuunnittelun ja soten välille syntyy särö. Vastakritiikki nostaa jälleen esille maakunnan laajemmat hartiat ja mahdollisuudet puuttua ongelmiin alueellisesti. Toisaalta poliitikoista vain RKP on ehdottanut, että sosiaalihuolto jäisi kuntien vastuulle.Tämä vähentäisi tuota säröä. (x)
  5. Palveluita joudutaan karsimaan. Valtion kovat tehokkuustavoitteet johtavat siihen, että palveluita joudutaan karsimaan, vaikka Helsinki on pormestarien mielestä hoitanut tehokkaasti soteasiat. Myös kaupungin kyky rakentaa infrastruktuuria vaarantuu, kun osa resursseista irrotetaan kaupungin kokonaisuudesta maakunnalle. Vastakritiikki on selvä: maakunta vastaa palveluista jatkossa ja neuvottelee valtiovallan kanssa resursseista. Nyt on vasta tehty erilaisia laskelmia ja simulaatioharjoituksia. 
Vahva vai heikko maakunta.  Tämä on oleellinen kysymys niin maakunnan kuin kuntienkin kannalta. Onko jatkossa maakunta riittävän vahva toimija suhteessa valtioon, kuntiin ja palvelujen tuottajiin. Yleisesti esitetään kritiikkiä maakuntamallista, että valtio ohjaa suorilla resurssipäätöksillään liikaa. Toisaalta maakuntamallin puolustajat toteavat, että maakunnalla on valta ohjata resurssit siten, että yleiset tavoitteet toteutuvat. Jos rahat eivät riitä, olisi seurauksena palvelujen karsinta tai asiakasmaksujen korotus.Tämän vuoksi vastavedoksi on esitetty maakuntaveroa. (ks. Päivitys 28.3.2018: Soininvaaran perustelu maakuntaverolle).  Se ei nyt lähiaikoina toteudu. Maakunnan vaikutusvaltaa heikentää uhka palvelujen tuottajien vahvasta asemasta. Näinhän on ollut tässä vanhassa järjestelmässä. Erityisesti nykyjärjestelmässä on kritisoitu erikoissairaanhoidon (shp:ien) vahvaa asemaa suhteessa kuntiin. Toisaalta esh-palveluja on voitu jatkuvasti tehostaa ja tehostamisoperaatiot ovat jatkuvan seurannan piirissä (THL:n BM-järjestelmä). Nykyjärjestelmässä on kritisoitu perusterveydenhuollon ja myös sosiaalihuollon alisteista asemaa suhteessa erikoissairaanhoitoon. Kunta joutuu kuittaamaan esh:n laskut ja rahojen loppuessa karsimaan omasta palvelutuotannosta (pth, sosiaalihuolto). Maakuntamallissa kamppailu olemassa olevista resursseista siirtyy maakuntahallinnon sisälle. Mukaan kamppailuun resursseista tulevat myös valtiolta maakunnille siirtyvät non-sotepalvelut. Tältäkin osin on esitetty pelkoja, että erikoissairaanhoito vie valtaosan resursseista ja erityisesti heikossa asemassa olevien ihmisten palvelut jäävät altavastaajan asemaan. Maakunnan heikko vaikutusvalta voi olla myös mahdollista valinnanvapausratkaisujen realisoitumisen myötä. Pelätään uutta hyväosaisten kysyntäpiikkiä ja toisaalta sotekeskusten siirtävän vaikeat tapaukset erikoissairaanhoitoon entistä herkemmin. Näin maakunnan heikkoutena voi olla kustannusten kurissa pitäminen ja ongelmat palveluiden suuntaamisessa niitä eniten tarvitsevilla ihmisryhmille.

Onko sitten Helsingin ongelmat ja kritiikki vain Helsingin asia? Kunnat ja maakunnat ovat kaikki erilaisessa tilanteessa toisiinsa verrattuna. Helsinki on vahva kasvukeskus kuten eräät muutkin suuret maakuntien keskuskaupungit. Kasvukeskuksen liepeillä on sitten vielä hyvin voivia satelliittikuntia, joista osa on jo yhdistetty osaksi kasvukeskuskaupunkia. Toisessa ääripäässä ovat väestökadon kanssa kamppailevat kunnat, joissa väestörakenne ei ole kovin toiverikas. Samoin on erilaisuutta myös palveluissa. Helsingissä on tarjontaa yksityisistä ja julkisista palveluista, kun taas pienissä kunnissa on haasteena ylläpitää edes minimi julkisia palveluita. Yhteistä kaikille maakunnille ja kunnille ovat hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoisuus, suuret erot palveluiden käytössä sekä jatkuva epäsuhta käytettävissä olevien resurssien ja palvelutarpeiden välillä.

Riskit on tiedostettu maakunta-sotemallissakin. Niistä on itse asiassa yhteisymmärrys. Hallituspuolueet näkevät uudistumallin kehityskelpoisena, jota sitten viilataan, kun havaitaan ongelmia. Riskien realisoituessa tehdään korjausliikkeitä. Toisaalta riskit siirretään myös uudistuksessa maakuntien harteille. Maakunta-soteuudistuksen syvälliset kriitikot näkevät, että tavoitteet jäävät toteutumatta. Riskit ovat niin suuret, että uudistusta kaikkinensa ei kannateta. No vastakritiikkihän on tietysti, että missä se teidän vaihtoehtonne on. Helsingillä on selkeä näkemys. Nykyinen järjestelmä on parempi Helsingin kannalta kuin uusi. Helsinki suurena ja vahvana kuntana olisi pormestarien mielestä riittävä palvelujen järjestäjä.

Päivitys 25.3.2018 Vanhat - pormestari ja toveri samoilla linjoilla Helsingin pormestarien kanssa.
- Ulf Sundqvist:  https://www.wanhattoverit.fi/viikon-kolumni/?x1195454=3479461
- Raimo Ilaskivi: https://blogit.iltalehti.fi/raimo-ilaskivi/2018/03/24/kenen-leipaa-syot-sen-lauluja-laulat/

Päivitys 26.3.2018: (x) Kristian Wahlbeck ottaa kantaa mielenterveysongelmiin maakunta-sotemallissa. Vapaan valinnan huumasta jouduttaisiin maksamaan kova hinta: tarjolla olisi enää vain tynkä nykyisten terveyskeskusten palveluista. Lakiesitys tarkoittaa siirtymistä laajan palvelun terveyskeskusjärjestelmästä kapeaan lääkärikeskeiseen palvelutarjontaan. Siinä vaarana on ihmisten ongelmien lääketieteellistäminen – medikalisointi – ja keskusteluhoidon jääminen lääkkeiden jalkoihin. Ongelmien medikalisointi lisää kustannuksia. Todellinen valinnanvapaus mielenterveys- ja päihdeongelmissa tarkoittaa mahdollisuutta valita hoidoksi myös ­soveltuva lääkkeetön vaihtoehto.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005618051.html?share=59dc3542c0d9e9aee1cb5f6b23e19b67

Päivitys 28.3.2018: Soininvaara perustelee blogissaan, miksi maakunnalle tulisi antaa verotusoikeus. http://www.soininvaara.fi/2018/03/23/soten-korjaaminen-3-maakunnalle-verotusoikeus/

Päivitys 2.4.2018: Emeritusprofessori Aimo Ryynänen ihmettelee blogikirjoituksessaan 31.3.2018, miksi ei ole otettu mallia Ruotsin maakuntamallista, jossa terveys- ja sairaanhoito ovat maakunnan vastuulla ja kuntien vastuulla sosiaalihuolto. Ryynäsen mielestä myös suurten kaupunkien erityisasema tulisi ottaa huomioon - erityisesti metropolialue. Lisäksi Ryynänen korostaa seuraavaa asiaa: "Tähän on syytä lisätä myös vaatimus subsidiariteetti- eli läheisyysperiaatteen – yhden kunnallisen itsehallinnon ominaisuuksista – nostamisesta hallinnonuudistusten periaatteistoon. Nyt on nimittäin maakuntauudistuksen myötä etäämmäs kansalaisesta siirtymässä monia tehtäviä, jotka olisi tarkoituksenmukaisemmin hoidettavissa kuntatasolla, asukkaiden omavastuisessa yhteisössä, eikä niinkään valtion keskushallinnon ohjaamassa maakuntahallinnossa."  https://kuntalehti.fi/blogit/aimo-ryynasen-blogi-maakuntauudistusta-umpihankeen/

Päivitys 5.4.2018: Helsingin valtuusto teki reilulla enemmistöllä (kolme vastaan) lausunnon maakunta-soteuudistuksesta 4.4.2018Helsingin valtuuston selvä enemmistö jyrää hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen – "Säästötaso vastaa kaikkien terveysasemien sulkemista"
Reilu enemmistö Helsingin valtuutetuista lähettää eduskunnalle sellaisia terveisiä, että hallituksen esitystä sote- ja maakuntauudistukseksi ei pitäisi hyväksyä.Helsingin kaupunginvaltuusto äänesti tänään keskiviikkoiltana lähestulkoon yksimielisesti sen puolesta, että kaupunki
Sipilän hallituksen esitystä sote- ja maakuntauudistukseksi.
Uudistusta vastustava lausuntoesitys hyväksyttiin äänin 82–3.
https://yle.fi/uutiset/tuoreimmat

sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Ihmisen aivoilla vielä ylivalta koneisiin verrattuna

Aivot työssäAivot työssä on kirja, jota voi heti suositella kaikille -on sitten töissä tai työelämän ulkopuolella. Aivojumppa kirjan kanssa kannattaa. (1). Minna Huotilainen ja Katsi Saarikivi vyöryttävät aivotutkimuksen eli neurotieteen tuloksia kansanomaisesti ja tekevät päätelmiä työelämän arkeen ja tulevaisuuteen. Kirjoittajilla on positiivinen ote elämään ja aivojen valmiuksiin vastata erilaisiin haasteisiin. Työt eivät maailmasta lopu, vaikka tekoäly ja robotit korvaavat perinteisiä työprosesseja. Työ on ihmiskeskeinen ilmiö. Ihmisellä on ja tulee olemaan aina ongelmia ratkottavanaan. Se takaa sen, että työt eivät lopu maailmasta.

Aivojen kehityskaari on pitkä. Edelleen meitä ohjaa metsästäjä-keräilijän tehtäviin mukautuneet aivot. Aivoihin on sisäänleivottu ennakoivuus. Pystytään reagoimaan vaaroihin ja ongelmiin nopeasti. Muisti on sidottu paikkaan, jolla on puolensa (hyvät ja huonot). Ns. peilijärjestelmä aivoissa varmistaa ennakoinnin ja sosiaalisen oppimisen muilta. Vielä ei olla kuitenkaan saatu aikaan aivoissa muutosta, joka mahdollistaisi ns. moniajon eli monien asioiden yhtäaikaisen työstämisen.

Aivojen kunto. Tutkijat antavat ohjeita aivojen kunnon ylläpidolla ja kohottamiselle.Nukkuminen on ehdoton edellytys sille, että voidaan päivällä kerääntynyttä aktiivimuistin tietoa perata, järjestellä ja arkistoida. Aivojen muistilokerot voidaankin jakaa kolmeen lohkoon. Työmuistissa käsitellään tuoretta tietoa. Kognitiivinen joustavuus mahdollistaa nopean kyvyn vaihtaa toimintastrategiaa. Inhibitio puolestaan varmistaa sen, että ihminen kykenee impulssiivisen toiminnan hillintään - itsehillintään. Meidän jokaisen oma toiminnanohjausjärjestelmä säätelee näitä kolmea tekijää. Nerokasta.  Aivojen kuntoa voidaan parantaa aktiivisella liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla. Aivojen toimintaa pitää myös jatkuvasti harjoitella.

Oppimisprosessissa pitäisi ottaa huomioon muuttuva ympäristö. Lähtökohtana on, ettei etukäteen tiedetä oikeaa vastausta. On mahdollista, että sellaista ei ole olemassa. Ei työtehtävän vaatimaa osaamistakaan voida etukäteen tietää. Perinteinen työ edellytti siihen liittyvää koulutusta ja työssä oppimista. Uudessa tietotyössä tarvitaan hyvää koulutuspohjaa ja valmiutta jatkuvaan oppimiseen. Kun perinteisessä työssä työtaidot ovat ennalta määrättyjä ja työprosessit vakiintuneita, uudessa tietotyössä ei tällaista pysyvyyttä ole. Perinteisessä työssä on kyse konkreettisista tekemisestä, kun taas tietotyössä ollaan tekemisissä abstraktien asioiden kanssa. Kaikki tämä vaatii uudenlaista oppimisympäristöä ja työympäristöä.

Työkulttuurissa pitää lähteä uusille linjoille ja korostaa älykästä toimintaa. Teknologia mahdollistaa uudenlaisten työkalujen ja menetelmien käyttöä. Sosiaalisuus on edelleen voimissaan ja kognitio eli ihmisen ajattelu ja toiminta. Kone ei pysty korvaamaan inhimillistä oppimista, luovaa ajattelua, joustavaa ajattelua sekä empaattista vuorovaikutusta. Kone on toki ylivoimainen monessa asiassa: pitkäkestoinen muisti, ei tarkkaavaisuusrajoitteita, laskentateho, ei tarvitse taukoja, havaintotarkkuus.

Tunteet. Ihmisaivojen erityinen ominaisuus on tunteiden käsittely. Ilo, suru, viha, pelko, inho, yllättyneisyys ovat inhimillisen toiminnan ydintä. Tunteita voidaan kokea vahvasti kiihtyneenä tai rauhallisena. Tunteet voivat olla negatiivisia tai positiivisia. Tällaiset tietoisuuden muodot puuttuvat koneelta.

Työn organisointi. Aivot työssä - kirjassa pohditaan työn organisointia monella tasolla. Ehkä konkreettisimmillaan annetaan neuvoja työtilojen rakentamiseen, koska me työntekijät olemme keskittymiskyvyn osalta toisistamme poikkeavia. Tiimityön ohjeet perustuvat diversiteettiin ja neurodiversitettiin. Tiimissä pitää olla riittävää erilaisuutta, mutta toisaalta hyvä vuorovaikutus tiimiläisten kesken. Tuttuja asioita. Laajemmin organisoinnissa saavat huutia vahvaan työnjakoon perustuvat byrokraattiset organisaatiot. Organisaatioiden pitäisi olla litteitä ja ketteriä, koska ne ratkovat kompleksisia ongelmia.

Robottien kukoistus"Robottien kukoistus"- kirja (2) tuli mieleen erityisesti lukiessani Minnan ja Katrin aika jyrkkiä päätelmiä robottien ja tekoälyn mahdollisesta kilpailevasta roolista ihmisen aivotoiminnan kanssa. Martin Fordilla on  robotiikasta synkkä visio ja toisaalta pidemmälle menevä näky robottien mahdollisuuksista kilpailla ihmisaivojen kanssa kuin Minnalla ja Katrilla.Tein aikanaan tästä Martin Fordin kirjasta arvion blogiini. Lainaan siitä muutaman kohdan. Kyse on eksponentiaalisesta tiedon käsittelykapasiteetin muutoksesta. Roboteista tulee monitaitoisia. Robotiikka ja tekoäly yhdentyvät. Ääripäässä syntyy ihmisen ja robotin synerginen liitto. Ja vielä pidemmälle vietynä syntyy heikon tekoälyn tilalle itsenäisestä ajatteleva kone. Kyse on tällöin älykkyyden räjähdyksestä - yli-inhimillisen älyn syntymisestä. Tätä kutsutaan singulariteetiksi. Aiheen kimpussa on suuri määrä tiedemiehiä. Jotkut uskovat tähän tulevaisuuden näkymään jo uskonnon tavoin. Mutta ovat suuret yrityksetkin kiinnostuneita ja sijoittavat tähän tutkimusalaan resursseja.
Teoria ja käytäntö. Vertailu Minna Huotilaisen & Katri Saarikiven ja  Martin Fordin analyysien välillä robotiikasta ja sen vaikutuksista osoittaa erään keskeisen asian. Teoriasta ja perustutkimuksen tuloksista voidaan johtaa erilaisia tulkintoja käytännöstä tai erilaisia ennusteita tulevaisuudesta. Tutkimustulos ja sen pohjalla oleva teoria on aina vain mahdollinen kuvaus todellisuudesta. Sen sijaan päätelmien teko on jo hankalaa eli voidaanko suoraan johtaa aivotutkimuksesta ohjeita ja ennusteita työelämän muutoksiin. Päättelyketjuissa on se ongelma, että lukija ei voi tietää kaikkia taustaoletuksia, jollei niitä ole tiukasti yritetty kertoa. Oleellinen näkökulmaero eli tunnetason ero on positiivisen ja negatiivisen tunteen nostossa. Minna ja Katri edustavat positiivista tunneilmastoa, kun taas Martin negatiivista. Siis neurotieteiden tutkimusten pohjalta ihminen on koneen herra. Jos taas kuljetetaan eteenpäin Martin Fordin ajattelua robottien kukoistuksesta, tulevaisuudessa on luvassa itsenäisesti ajatteleva kone. Kannattaa pohtia hyvissä ajoin robotiikan eettisiä taustoja.

Viitteet:

(1) Minna Huotilainen, Katri Saarikivi: Aivot työssä, Otava 2018
(2) Martin Ford: Robottien kukoistus, Sammakko 2017:
https://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/05/robottien-kukoistus-positiivisia-ja.html

sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Johtajuuden ristiriidat

Johtajuuden ristiriidatAlf Rehn on innovaation, designin ja johtamisen professori Syddansk Universityssä Tanskassa. Tunnemme hänet ahkerana suomalaisena keskustelijana, kirjoittajana johtamiseen liittyvissä asioissa. Johtamuuden ristiriidat - kirja on mielestäni ovela johtamisteos. Miksi? No siksi, että herra Rehniä ei saa kiinni virheistä, vääristä neuvoista tai ymmärtämättömästä suhtautumisesta johtamiseen. Jos väitän jotain johtamisesta, Rehn antaa heti vastaväitteen, jolla väitteeni voidaan kumota. Johtamisessa suositaan, sallitaan epäonnistumista. Kyllä. Mutta johtajan tulee myös onnistua. No tietysti. Tuosta oheisesta kuvasta voi bongata Rehnin esittelemät johtajuuden ristiriidat.

Kirjoittaja toteaa olevansa ennen muuta konsultti, jonka omat johtamiskokemukset ovat rajalliset. Tosin monenlaista konsultointia Alf on tehnyt ja kirjannutkin tähän teokseen ansiokkaasti. Aivan täyttä selvyyttä en saanut, kenet Rehn tulkitsee johtajaksi. Omat johtamisen kokemukseni liittyvät julkiselle puolelle. Sieltä löytyy minulle muutaman henkilön tiiminvetäjyydestä yli 100 hengen osaston vetovastuuseen. Tämän kokemuksen pohjalta tulee mieleen kuitenkin joitain kommentteja Alfille.


1. Toimintaympäristö sanelee paljon johtajuuden edellytyksiä. Julkisen ja yksityisen toiminnan ero on mielestäni selkeä. Julkisella puolella toiminnan oikeutus tulee yhteiskunnallisesta tehtävästä (lait, säädökset) sekä mahdollisuudet tehtävään osoitetuista julkisista (verovaroin kootuista) resursseista.Yksityisellä puolella oikeutus tulee pärjäämisestä kilpailluilla markkinoilla. Ilman maksavia asiakkaita homma ei toimi. Toimintaympäristö ja ydintehtävät määritelevät, miten johtajuuden ristiriidoissa pitää toimia.

2. Jokainen johtaja on työ-, ja elämänhistorialtaan erilainen. Jokainen johtaja on myös luonteenpiirteiltään omanlaisensa yksilö. Vuosien varrella olen ollut monenlaisissa testeissä, joissa minut on määritelty ominaisuuksiltani johonkin kategoriaan. Ei ihan huonoja ole olleet nuo testit ja kategorisoinnit. Selkeitä eroja johtajissa on. Varsin yleinen kommentti on kuitenkin, että johtajan ihanneprofiilia ei ole olemassa. Itse asiassa johtamistiimissä olisi hyvä olla profiililtaan hyvin erilaisia henkilöitä. Innovaatioilmasto saa puhtia erilaisuudesta, kunhan erilaiset ihmiset tunnistavat sen ja tulevat toimeen keskenään.

3. Johtajan johtamistilanne vaihtelee organisaation historiallisen tilanteen mukaan. Yksityisellä puolella start up eli oman tilan raivaaminen markkinoilla on omanlaisensa johtamishaaste. Vakiintuneen liiketoiminnan edistäminen on omanlaisensa juttu. Ja konkurssiuhan alla toimivan firman johtaminen on myös oma juttunsa. Julkisella puolella löytyy myös dramatiikkaa ja erilaisia haasteita eri vaiheissaan olevien organisaatioiden osalta. YT:t alkavat olla yhteistä "kauraa" niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Arvioin taannoin "Sinisen meren strategia"-kirjan. Siinä noisee esille tilanneanalyysi jopa dramaattisesti. https://ollintuumailut.blogspot.fi/2018/01/punainen-ja-sininen-meri-seka-tapaus.html

4. Neljäs kommenttini koskee tilannejohtamista. Erilaisia tilanteita tulee runsaasti on sitten toimintaympäristö missä tilassa hyvänsä. YT:t on tilanne, joka vaatii omia johtamisen menettelyjä. Jokainen kehityskeskustelu on oma tilanteensa. Jokainen rekrytointi on oma tilanteensa jne. Jokainen henkilöjohtamisen kriisi on oma juttunsa. Jokainen mahdollisuus ja menetetty mahdollisuus on oma tilanteensa. Näissä tilannejohtamisen haasteissa tulee esille myös johtajan oma luonne ja johtamistapa. Erilaisia teitä myöden voidaan onnistua, mutta myös epäonnistua. Tiimityössä johtamistilanne on käsillä jatkuvasti.

Vaaralliset ideatKiinnostuin Alf Rehnin johtamisajatuksista muutama vuosi sitten lukiessani hänen kirjaansa: "Vaaralliset ideat - kun sopimaton ajattelu on tärkein voimavarasi 2012 (toisenlainen kirja luovuudesta)." (https://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/07/miksi-idea-ei-etene-kaytantoon.html) Vinkkasin Alfille tuosta blogikirjoituksesta ja hän vastasi välittömästi. Rehn yhtyi tuohon kriittiseen arviooni hänen kirjastansa ja totesi, että uudessa kirjassa asiat ovat uudella tapaa esillä. Onkohan tämä Johtajuuden ristiriidat tuo uusi kirja?


Nyt voin minäkin soittaa suutani johtamisesta varsin vapaasti. Yli 20 vuoden taival erilaisissa johtamistehtävissä on takana. Nyt olen asiantuntijan roolissa ilman ainuttakaan alaista. Mitä olen nyt oppinut uudesta positiostani. Pystyn hallitsemaan ajankäyttöni. Pystyn keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Kokousten määrä on rajallinen ja liittyy aina keskiössä olevaan asiaani. En joudu käsittelemään mitä erilaisimpia henkilöstöasioita, kunhan tulen toimeen itseni ja esimieheni kanssa. Voin kehitellä "vaarallisia" tai vaarattomia ideoita, mutta niiden toteuttamisesta päättää lopulta esimies. Ei huono tämä asiantuntijankaan rooli ole. 

Yle: Arto Nyberg 11.3.2018: Alf Rehn
Päivitys 11..3.2018: Alf Rehn oli Arto Nybergin ohjlmassa haastateltavana 11.3.2018. Uuden kirjan sisältöäkin haastattelussa sivuttiin.  https://areena.yle.fi/1-4325180

sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Pelkkä BI-tuotteen valinta ei riitä raportoinnin onnistumiselle, päivitys 8.3.2018


BI-tuotteiden vertailu Gartnerin mukaan. Kävin Gartnerin analyysin läpi vuosi sitten helimikuun 2017 aineistolla. Kirjoitin aiheesta kirjaani "Tietojohtaminen ja tapaus SOTE" (s.92-93). Päivitin tätä tekstiä ottamalla huomioon yllä esitetyn kuvan mukainen helmikuun 2018 Gartnerin analyysi asiasta.
Business Intelligence – tuotteita ovat maailmalla eri IT-talot kehittäneet vuosikausia. Gartner on tehnyt helmikuussa 2017 ja 2018 vertailututkimuksen markkinoilla olevista BI-välineistä. Gartner on arvioinut tuotteita suorituskyvyn sekä tuotteen tarjoaman visuaalisen näkymän perusteella. Keskeiset käsitteet raportista ovat seuraavat: ”Ability to Execute” = suosituskyky; “Completeness of Vision” = näkymän valmius; vasen ylänurkka: “Challengers” = haastajat; oikea ylänurkka: ”Leaders” = johtajat; vasen alanurkka: ”Niche players” = aivan hyvät pelaajat; ”Visionaries” = visionäärit. Kartoituksen perusteella kaikki tarjolla olevat tuotteet ovat tavallaan kelvollisia datan ja informaation visualisointiin.  Tuotteista erottuu neljä tasoa:
  1.  johtavat tuotteet: Tableau, Microsoft, Qlik
  2.  visionäärit: 2017 ja 2018: SAP, TIBCO Software, SAS, IBM, Salesforce,  Sisence,  uusi 2018: ThoughtSpot, 2017: Microstrategy,Zoomdata, ClearStoryData
  3.  käypäset pelurit: 2018: Birst, Looker, Domo, Information Builders, Oracle, Board International, Yellowfin, Pyramid Analytics, Logi Aanalytics, 2017: Alteyx, ThoughtSpot, Pentaho, Datamee
  4. haastajat: MicroStrategy 

Osa tuotteista on tuttuja, mutta osasta en ole kuullut aikaisemmin mitään. On muistettava, että tuotteilla on ainakin neljä oleellista eroa: 1. kokonaiskustannukset (hankinta, varsinaisten oman työpöydän rakentamiskustannukset, palvelinkustannukset, lisenssikustannukset), 2. lisenssipolitiikka, 3. omatoiminen raporttien ja työpöydän rakentaminen poikkeaa tuotteissa toisistaan ja vaatii monesti erityisosaamista, 4. minkälaisen tiedon jalostusprosessin BI-väline vaatii.


 



Raportit voivat olla kuvailevia tilastoraportteja tai analyysiin perustuvia ennakoinnin, riskien arvioinnin, toiminnan optimoinnin tai toiminnan suunnittelun dynaamisia raportteja. Raportoinnissa yhdistyvät tiedon johtaminen ja tiedolla johtaminen. Tiedon johtamisen prosessi raportoinnin kannalta on seuraava:

  1. johtamiseen ja ydintoimintoihin perustuvan raportointitarpeen inventointi,
  2. tietojärjestelmien, perustietojen inventointi,
  3. tietomallinnus[i],
  4. masterdatan määrittely ja hallinta [ii] (masterdata management), tietoarkkitehtuuri, 
  5. tietolähteet
  6. tietovirtojen mallintaminen,
  7. tietovarastoratkaisu: joko erillinen tai osana BI-tuotetta,[iii]
  8. raportointivälineiden kuten BI-tuotteen ominaisuuksien pohjalta raporttien määrittely, työpöydän (Dashboard) tai useamman sellaisen määrittely,
  9. tietojen lataus, testaus ja ajastus, tiedon laadun testaus
  10. raportoinnin käyttöönotto ja vastuista päättäminen (omistajuus) ja jatkuva raporttien kehittäminen ja tiedon laadun arviointi sekä parantaminen.  

Raporteille ominainen piirre on dynaamisuus ja helppokäyttöisyys. Loppukäyttäjä voi itse rakentaa omien tarpeidensa mukaan raportteja ja porautua raporttien avulla syvälle informaatioon ja dataan. Kymmenen kohdan ohjelmani perustuu projektiin, jossa olin mukana viimeisinä työvuosinani 2010-luvulla. Teimme yhteistyötä myös BI-tuotteista riippumattoman kokeneen konsultin, Ari Hovin kanssa projektin eri vaiheissa. Siksi käytän myös hänen määrittelyjään viittauksissa. [iv]




Raportoinnin kehittäminen on jatkuva oppimisprosessi. Se pitää kytkeä osaksi tietojohtamisen haltuunottoa organisaatiossa. Onnistumisen edellytykset ovat olemassa, jos raportointi otetaan osaksi tiedon tarvitsijoiden (erityisesti organisaation johto), analytiikasta vastaavien (siis mm. näiden BI-tuotteiden hyödyntäjien) sekä tietohallinnon kesken (tietovarantojen ja tietojärjestelmien vastuutahot).

Kehittäminen ja oppiminen jatkuu. Minut pyydettiin kehittämään (tuotteistamaan) palveluna tätä tietojohtamisen ilosanomaa kirjani pohjalta Citrus Solutions oy:hyn. Vuorovaikutusmallia on jonkin aikaa kehitetty. Mallin vieminen käytäntöön on seuraava vaihe ja samalla sen edelleen kehittäminen. Olemme myös yhdessä koulutusyritys Profession kanssa tehneet kaksipäiväisen tietojohtamisen koulutustapahtuman, jonka markkinointi alkoi juuri äsken. Ensimmäinen koulutustapahtuma on Espoon Keilaniemessä 5.-6.6.2018: Tietojohtaminen sote-uudistuksessa - mutu-johtamisesta kohti tietoperustaista johtamista. https://www.professio.fi/tietojohtaminen-sote-uudistuksessa/.

Päivitys 6.3.2018: Karri Niemelä kommentoi FB:n puolella Gartnerin listaa, jolla ei ole yhtäkään avoimen koodin tuotetta. Tässä on Karrin ja toisenkin keskustelijan kommenteista poimittuja tuollaisia tuotteita:
Muista ko. keskustelun kommenteista tuli myös esille se, että Gartnerin listalle pääsee maksamalla. Tämä väite pitäisi selvittää Gartnerilta. 

Päivitys 6.3.2018: Ari Hovi kommentoi suoraan sähköpostiini blogiani seuraavasti: Ari viittaa kommentissaan kehittyviin ja jalostuviin Ari Hovi oy:n tuotteisiin. Hovin tuotteet ovat BI-riippumattomia. 
"Kaiken keskiössä on dataymmärrys. Se perustuu liiketoiminnan näkemyksiin, jotka Ellien avulla saadaan kommunikoitua ja kuvattua. Näin vihdoinkin pienennetään vuosikymmeniä vaivannutta harmaata aluetta liiketoiminnan ja IT:n välillä. Aletaan päästä eroon sovelluskeskeisestä, siiloutuneesta ajattelusta ja edetään kohti datakeskeistä yhteistyömallia – joka on edellytys vuosisadan suurimman murroksen kohtaamiseen, joka siis on tekoäly. Alueita, mihin olemme satsanneet ovat:
  • laajempi data platform -ajattelu
  • data science ja tekoäly – näille tarvitaan hyvin ymmärrettyä ja kuvattua dataa
  • mallinnuksen helpottaminen ja nopeuttaminen:
    • Hovi Data Framework- menetelmä
    • Uusi SaaS-palveluna toimiva helppokäyttöinen mallinnustuotteemme eli Ellie, on nyt asiakkaalla koekäytössä."
Päivitys 7.3.3018: Jukka Kalliosaari kommentoi Linkedinin puolella seuraavasti:

"ERI tietojyvästen vuorovaikutuksen havaitseminen ja synteesin tuottaminen on TÄLLÄ hetkellä järjestelmien yhteensopimattomuuden vuoksi liiaksi ihmisten vastuulla. Tietojen aito integraatio on YKSI soten onnistumisen ehdoista. Tassa olen samaa mieltä kuin pääministeri Sipilä."

Päivitys 8.3.2018: Gartner on analysoinut muutosta vuodesta 2017 vuoteen 2018. https://www.linkedin.com/pulse/gainers-losers-gartner-2018-magic-quadrant-data-piatetsky-shapiro/?trk=eml-email_feed_ecosystem_digest_01-recommended_articles-12-Unknown&midToken=AQEAFwdzZlXTEg&fromEmail=fromEmail&ut=3DYp0ioOTuHo81
 
Viitteet

(1) Gartnerin vertailututkimukset BI-tuotteista 2017 ja 2018: 
 https://www.gartner.com/doc/reprints?id=1-4RUIGZP&ct=180226&st=sb
 Garterin vertailu 2/2017: Magic Quadrant for Business Intelligence and Analytics Platforms; Published: 16 February 2017 ID: G00301340 ; Analyst(s):Rita L. Sallam, Cindi Howson, Carlie J. Idoine, Thomas W. Oestreich, James Laurence Richardson, Joao Tapadinhas 
Garterin vertailu 2/2017: Magic Quadrant for Business Intelligence and Analytics Platforms; Published: 16 February 2017 ID: G00301340 ; Analyst(s):Rita L. Sallam, Cindi Howson, Carlie J. Idoine, Thomas W. Oestreich, James Laurence Richardson, Joao Tapadinhas

(2) Ollin kymmenen kohdan ohjelma ja sen kytkeytyminen kokonaisarkkitehtuurimalliin kirjasta "Tietojohtaminen ja tapaus SOTE (2017, s. 92-93): 


[i] Ari Hovi määrittelee tietomallinnuksen seuraavasti: Tietojen mallintaminen (Data Modeling). Mallintamisessa laaditaan käsitemalleja, jotka kuvaavat tietojen rakenteet. Lisäksi muodostetaan käsitteiden ja tietojen kuvaukset eli metadataa. Syntyy siis graafisia malleja ja sanallisia kuvauksia, joiden avulla päästään ratkaisemaan hajanaisen tiedon ongelmia, mm. tietovarastoinnilla, MDM-ratkaisuila ja sovellusintegroinnilla. Big Data ei ole poikkeus, nekin tiedot kannattaa kuvata. Valmisohjemiston arvioinnissa pitäisi olla mukana käsitemallien vertailu. Oikein tehtynä tietomallinnuksen avulla saadaan kokonaiskuva eri tietojärjestelmien tiedoista ja saadaan kokonaisnäkemys koko organisaatioiden tiedoista nyt ja tavoitetilassa.  Käsitteiden ja tietojen määrittelyt ovat itse asiassa liiketoiminnan kehittämistä. Tämä on keskeinen osa Tietoarkkitehtuurin laatimista. Oleellista on tehdä mallinnus nopeasti ja oikealla tasolla – muuten aika ei riitä ja usko loppuu.http://www.arihovi.com/tiedon-mallintaminen-supermenetelma/
[ii]  Ari Hovi määrittelee masterdatan seuraavasti: ”Master datalla tarkoitetaan dataa, joka on pitkäikäistä ja hitaasti muuttuvaa. Esimerkiksi asiakkaan tietoja talletetaan usein vuosia ja niihin tulee silloin tällöin muutoksia, mutta ei jatkuvasti. Tyypillisiä muita Master Data tietoja ovat tuotetiedot, organisaatiotiedot, oman työntekijät sekä erilaiset koodistot. Master Data –tietoja on joskus kutsuttu termillä ”rekisteri”, esim. asiakasrekisteri tai tuoterekisteri.”  http://www.arihovi.com/mita-master-data/
[iii]  Ari Hovi määrittelee ja arvioi tietovaraston roolia seuraavasti: ”Idea on, että tietovarastoa käytetään paljon laajemminkin kuin vain talon sisäiseen raportointiin ja analysointiin. Tietoja tuodaan omista ja ulkoisista tietolähteistä. Tietovarastoa käyttävät sekä omat henkilöt että ulkoiset osapuolet. Sen päälle rakennetaan nopeita kevytsovelluksia. Tietovarastoympäristö voi toimia myös sovellusten välisessä integraatiossa. Uusia tutkimustyyppisiä tarpeita, kuten em. henkilöstötehokkuus, saadaan nopeasti hoidettua.  Tämä kaikki edellyttää hyvää mallinnusta ja laajaa tietovaraston sisältöä. Tähtimallitoteutus ei ole tarpeeksi kattava.”

[iv]  Ari Hovin tietomallinnuksista on referenssilista ohessa. Mukana on myös maininta viimeisimmän työnantajani, Valviran mallinnustyöstä. http://www.arihovi.com/referensseja/