sunnuntai 27. elokuuta 2017

Espoossa yhdellä terveysasemalla jonot kutistettu minimiin - ihmeparannus?, päivitys 27.8.2017

Toinen ihme. HS teki samasta aiheesta jutun 27.8.2017 klo 16.30: http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005342499.html

Ihme on tapahtunut Espoossa. Tätä ihmettä todistaa Länsiväylän uutinen 23.8.2017 (ks. oheinen kuva). Tämä organisaation "ihmeparantuminen" koskee tällä erää vain Samarian terveysasemaa, mutta hyviä merkkejä on muuallakin. "Iso muutos tapahtui muutaman vuoden aikana. - Parhaimmillaan ajan saa jopa samalle päivälle, vahvistaa lä'äkärin vastaanotolle tullut Riitta Westen." (1)


Itselläni tuli mahdollisuus testata ihan tarpeeseen perustuen Espoon Tapiolan terveysaseman jonokulttuuria. Ihme oli sielläkin tapahtunut. Soitin klo 12 terveysasemalle arkipäivänä. Vastasoitto tuli  ennakoidusti noin klo 13 ja hoitajan vastaanotolle pääsin puhelimessa annetussa ajassa klo 14.10. Ongelmani oli tutkittu ensin hoitajan toimesta ja sitten vielä lääkärin toimesta. Homma oli ohi klo 14.30 ja resepti oli kirjattu näkyville omakantaan. Espoossa on siis ainakin kaksi terveysasemaa, joissa jonot on selätetty.

Kirjoitin heinäkuussa VTV:n tutkimuksesta. Paljon ongelmia VTV löysi erityisesti paljon hoitoa vaativissa asiakasryhmissä. (2) Omani oli tästä asiakasryhmästä poikkeava ns. kertarysäys. Aikaisemmin olen kyllä kriittisesti puhunut ns. palveluketjusairaudesta, jossa tiedon kulku tökkii eri toimijoiden kesken. Olipa hieno systeemi tämä yhden kerran kuvio. Kyse oli hoitajan ja lääkärin yhteistyöstä - nopeasta ja tehokkaasta. Onkohan tässä eräs osaselitys jonojen selätykseen.

Samarian osalta kerrottiin, että taustalla on ns. Lean-ajattelun ajaminen terveysaseman prosessien läpikäyntiin, vikojen ja ongelmien hakuun sekä tätä kautta koko prosessin joustavoittamiseen. En saanut aikaa lääkärille vaan hoitajalle. Kyse oli tosin päivystystapauksesta. Olisiko muidenkin tapausten osalta ajateltu koko prosessi uusiksi.

Lean-oppien avulla on suunniteltu uusiksi alusta asti (mukaan lukien uuden rakennuksen suunnittelu) Järvenpään terveyskeskuksen toiminta. Uusissa tiloissa ja uuden toimintamallin mukaan on nyt toimittu vuoden 2017 alusta. Olisi kiva tietää, onko varsinainen toteutus toiminut suunnitelmien mukaan. Toiminnan muutos vaatii jatkuvaa uudistusmielialaa, ettei vanhat tavat ala jyrätä yli näiden uusien ajatusten. Johtaminen tiedon avulla on avainsana. Mutu-johtaminen vie helposti vanhoihin käytäntöihin. (3)

Seuraavaksi pitää systematisoida Lean-pohjainen terveysasematoiminta. Samalla pitää kierrättää hyvät uudet käytännöt kaikkien käsille. Tietojärjestelmät pitää virittää uuden käytännön toteuttamisen apuvälineeksi. Kaikki tämä on tehtävissä nyt ilman valtavia maakunta-sote-uudistuksia. Pelkät poliitikkojen maakunta-sote -himmelit eivät tätä uudistusta saa aikaan.

Päivitys 27.8.2017: HS:n juttu klo 16.30/ Maija Aalto: 
Espoo teki pienen ihmeen ja sai jonot pois kolmelta terveysasemaltaan – ”Ei tämä mitään tähtitiedettä ole” Tavallisen espoolaisen kannalta muutos tarkoittaa, että hän tapaa nykyistä useammin terveysasemalla hoitajan tapaamatta lääkäriä."Aika monen päivittäisen asian ratkaisemiseen terveysasemalla riittää hoitajan vastaanotto, mutta lääkärin pitää olla lähellä ja oikeasti saatavilla ja tulla myös heti potilaan luo, kun häntä tarvitaan. Jos potilas taas tarvitsee fysioterapeuttia tai psykiatrista sairaanhoitajaan, tämän pitää päästä näiden luokse mahdollisimman helposti."
 

Kyse on siis pitkälti työnjaosta ja sellaisista pienistä muutoksista töiden järjestämisessä, joiden ei pitäisi potilaalle edes näkyä.

”Tehdään viisaammin, ei enemmän kuin ennen”, Jaakovlew-Markus selittää.



Viitteet

(1) Samaria kutisti jonot varttiin ja viikkoon, Länsiväylä 23.8.2017/ Klaus Nurmi
http://lehtiluukku.fi/lehti/lansivayla/_read/23.8.2017/156604.html

(2) VTV:n tutkimus ja Ollin pohdinnat tutkimuksen tuloksista: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/07/asiakkaiden-tunnistaminen-ontuu.html

(3) Olli Nylander: Tietojohtaminen ja tapaus SOTE, Norderstadt 2017: "Tapaus Järvenpää - tietojohtaminen JUST", s.93-95:
Avosairaanhoidon ajat on segmentoitu kolmeen aikojen kiireellisyyden perusteella. Segmentoinnissa jaotellaan asiakkaan eri ryhmiin pärjäämisen perusteella. Segmentoinnin kautta rakennetaan tuotteistus, joka perustuu DRGn (Diagnosis Related Groups) perusterveydenhuoltoon soveltuvilla luokitusvarianteilla (pDRG, dDRG). Hoidon porrastukseen kiinnitetään huomiota, otetaan käyttöön uusia hoitotapoja (kuten etävastaanotot, nettiterapioita). Kehitetään sähköistä ajanvarausta ja on otettu 2017 sähköiset ajanvarauksia käyttöön kaikilla vastaantootyötä tekevillä. Rakennetaan tietojärjestelmäarkkitehtuuri, joka mahdollistaa asiakkaiden ohjaamisen, seuraamisen ja organisaation toiminnan tavoitteiden määrittelyn ja seurannan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti